Tämä kuva, joka on otettu 7. huhtikuuta 2026, esittää vaurioitunutta Sharifin teknillistä yliopistoa Yhdysvaltojen ja Israeliin ilmaiskujen jälkeen Teheranissa, Iranissa. Arkistokuva: Xinhua.
Suomen talouden odotetaan toipuvan vähitellen, vaikka Lähi-idän sodan seuraukset hidastavat toipumista, kertoo OP Pohjolan (OP) ennuste.
Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,0 prosenttia vuonna 2026 ja 1,5 prosenttia vuonna 2027, ilmoitti OP tiedotteessaan maanantaina.
Vuoden 2026 ennustetta on alennettu 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin, kun taas vuoden 2027 ennuste on pysynyt ennallaan.
Viime vuoden lopussa Suomen talous alkoi toipua alkuvuoden aikana tapahtuneesta laskusta, jolloin talous kasvoi vain hieman keskimäärin.
Tammikuun ja helmikuun tiedot tänä vuonna viittaavat siihen, että talous on jatkanut toipumistaan.
Kuitenkin Lähi-idän sota hidastaa jälleen taloudellista toipumista.
Korkeampi inflaatio ja lisääntynyt epävarmuus vaikuttavat todennäköisesti kulutukseen kevään aikana ja saavat yritykset varovaisemmiksi investointipäätöksissään.
”Lähi-idän sota ja sen seuraukset heikentävät väistämättä Suomen taloudellista kehitystä. Suomen talous selviytyy lyhytaikaisesta öljyn hinnan noususta ja epävarmuuden lisääntymisestä, mutta se saa osumaa. Esimerkiksi maksukorttidata ei toistaiseksi osoita merkittäviä muutoksia kuluttajakäyttäytymisessä,” sanoi OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Öljyn hinnat ovat keskeisessä roolissa näkymissä
Öljyn hintakehitys tulee olemaan ratkaiseva tekijä sodan taloudellisessa vaikutuksessa Lähi-idässä.
Ennuste perustuu oletukseen, että öljyn hinnat laskevat muutaman kuukauden nousun jälkeen ja putoavat 70 dollariin tynnyriltä kesään mennessä.
Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan tänä vuonna käytettävissä olevan tulon kasvun myötä, ja tämä tapahtuu kohtuullisessa tahdissa.
Säästämisaste nousee tilapäisesti ja palaa sitten viime vuoden lopun tasolle.
Vuonna 2027 yksityinen kulutus kasvaa hieman nopeammin kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste pysyy korkeammalla kuin pitkän aikavälin keskiarvo.
Investoinnit kasvavat voimakkaasti, erityisesti julkisten hankintojen myötä, ja yksityiset investoinnit kääntyvät myös kasvuun, yritysten lisääntyneiden investointien tukemana.
Asuinrakentaminen toipuu hitaimmin. Yksityisten investointien elpyminen vahvistuu ensi vuonna, kun taas julkiset investoinnit eivät enää kasva korkealta tasoltaan.
Vienti kasvoi kohtuullisessa tahdissa viime vuonna, ja tämä kehitys jatkuu myös tänä vuonna. Tätä tukee avainvientimarkkinoiden, kuten Saksan ja Ruotsin, taloudellinen elpyminen.
Ensi vuonna kasvu kiihtyy hieman globaalin talouskasvun parantuessa.
Inflaatio nousee tilapäisesti energiahintojen nousun vuoksi. Kuitenkin, koska inflaatio on ollut alhaista, sen kehityksen näkymät pysyvät kokonaisuudessaan kohtuullisina.
Työllisyys toipuu vähitellen, ja työllisyysasteen odotetaan pysyvän suhteellisen korkeana. Työttömyyden odotetaan myös pysyvän korkeana, sillä työmarkkinoille osallistuvien määrä kasvaa jatkuvasti.
Tämä näkyy työvoiman osallistumisasteessa, joka on työllisten ja työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä, ja se on historiallisesti korkealla tasolla.
Julkinen alijäämä laajenee tänä vuonna muun muassa puolustusalan hankintojen vuoksi.
Ensi vuonna julkisten talouksien odotetaan olevan hieman vakaammat. Eduskunnan sopimus julkisten talouksien vakauttamisesta lisää todennäköisyyttä, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa laskea keskipitkällä aikavälillä.
Riskit ovat ilmeisiä, mutta parantumismahdollisuuksia on myös
Suurimmat riskit liittyvät globaalin talouden kehitykseen, erityisesti energiahintojen kehitykseen.
Voimakkaasti kärjistyvä ja pitkäkestoinen kriisi Lähi-idässä voisi työntää talouden taantumaan, erityisesti kun epävarmuus lisääntyy samanaikaisesti. Parantumismahdollisuuksia luo konfliktien ratkaiseminen, joka yhdessä kustannuskilpailukyvyn kanssa voisi selvästi tukea Suomen taloutta.
”Suomen talous on ollut hidas sopeutumaan taloudellisiin järkytyksiin vähintään puolen vuosisadan ajan. Toistuvat järkytykset lisäävät todennäköisyyttä, että Suomen talouden vaimea kasvu pitkittyy. Heikon kasvun kausia ei ole voitu ylittää ilman merkittäviä talouspolitiikan toimenpiteitä, olipa kyseessä 1970-luku, 1990-luku tai 2010-luku,” Heiskanen lisäsi.
