Tiedotuskuvateksti: Fotolia/ Visit Finland.
Suomen viljasato on odotettavissa olevan keskitason mukainen. Herneen sato sen sijaan on ennustettu olevan yli sadan vuoden tilastohistorian suurin, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) toisessa sadonarviointissaan vuodelle 2026.
Viljelyala pieneni noin 70 000 hehtaaria edellisvuodesta ja laski hieman miljoonan hehtaarin alapuolelle, Luke tiedotti perjantaina.
Vilja kattoi tällöin hieman yli 40 prosenttia peltomaiden kokonaisalasta.
Tämän vuoden kokonaisviljasato arvioidaan olevan 3,2 miljoonaa tonnia. Viljasato koostuu neljästä pääviljalajista.
Tämänhetkisen sadonarvion mukaan vehnä- ja kaurasatojen odotetaan olevan noin 10 prosenttia kymmenen vuoden keskiarvoa suurempia.
Vastaavasti ohjasato, joka on Suomen päävilja, on odotettavissa olevan yli 10 prosenttia keskiarvoa pienempi, ja rukiinsaannon odotetaan olevan noin neljännesosan keskiarvoa pienempi.
Rukiinsaati on arviolta vain noin 62 000 tonnia, mikä ei riitä kattamaan vuosittaista kulutusta. Puutteen voi korvata tiloilla ja teollisuudella olevilla varastoilla edellisiltä vuosilta ja tarvittaessa tuonnilla.
Samaan aikaan ruoka- ja rehuherneen ala on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tämän vuoden herneen sadonarvio ylittää 140 000 tonnin. Jos se toteutuu, herneen sato on yli viisinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna ja suurin tilastohistoriassa.
Rypsi- ja rypälsyysatoja on mitattu lähes viiden vuosikymmenen ajan. Sadot ovat olleet pieniä viimeisen seitsemän vuoden ajan. Tämän vuoden sadonarvio ylittää 90 000 tonnin, mikä toteutuessaan vastaisi viiden vuosikymmenen keskitason sadontuotantoa. Suurin sato oli lähes 180 000 tonnia vuonna 2010 ja pienin noin 30 000 tonnia vuonna 2020.
Tilanne perunasadossa on tällä hetkellä hyvä, yli 620 000 tonnin. Sadonarvio on noin 10 prosenttia keskiarvoa suurempi. Tilannetta varjostaa kuitenkin sateisuus, joka osuu perunan korjuuaikaan ja vaikuttaa pääperunantuotantoalueisiin. Tulevat viikot ratkaisevat perunasadon lopullisen määrän ja laadun.
Nurmi on erityisesti naudalle tärkeä rehu. Siloa korjataan yleensä kaksi tai kolme kertaa samalta nurmi-alalta kasvukauden aikana. Alaltaan ja sadontuotantomäärältään nurmi on Suomen suurin rehukasvi. Kuivamassan mukaan nurkkirehusato on noin 2,5 miljoonaa tonnia, mikä on suunnilleen yhtä suuri kuin ohra- ja kaurasato yhteensä.
Luonnonvarakeskuksen sadonarviot kasvinviljelytilastojen osalta perustuvat ProAgrian aluekeskusten asiantuntijoiden antamiin arvioihin, ja ne heijastavat sadonäkymiä 21. syyskuuta.
Kunnittaiset arviot perustuvat havaintoihin ja paikalliseen asiantuntemukseen. Eri kasvien alat perustuvat Ruokaviraston maatalousyrittäjien tietojärjestelmän tietoihin.
