Puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esittäytyi RKP:n puoluekokouksessa. Kaksipäiväinen tapahtuma käynnistyi tänään Vantaalla. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa Pohjoismaiden välisen yhteistyön syventämistä, eräänlaista ”Kalmarin unionin jatkoa”.
Adlercreutz toi tämän ajatuksen esille avatessaan RKP:n puoluekokouksen lauantaina. RKP:n puoluekokous alkoi jo perjantai-iltana pidetyllä ulkopoliittisella seminaarilla, mutta varsinainen kokous avattiin lauantaina.
– Yhdessä meitä on yli 28 miljoonaa ihmistä. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista. Yhdessä meillä on yliopistoja, yrityksiä ja innovaatioita, jotka menestyvät kansainvälisesti, Adlercreutz korosti linjapuheessaan.
Hän mainitsi, että ensimmäistä kertaa Kalmarin unionin aikojen jälkeen koko Pohjola kuuluu nyt samaan turvallisuuspoliittiseen yhteisöön.
– Olemme lähempänä toisiamme kuin ehkä koskaan nykyhistorian aikana, ja juuri siksi uskon, että Pohjolan on aika laajentaa näkemyksiään.
Yhteistä hallitsijaa tai pääkaupunkien siirtelyä Adlercreutz ei kuitenkaan ehdota, vaan ”maailman integroituneinta aluetta työlle, koulutukselle ja innovaatioille”.
Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että missä tahansa Pohjoismaassa asuva nuori voisi yhtä vaivattomasti opiskella missä tahansa pohjoismaisessa yliopistossa. Myös yrittäjällä olisi koko Pohjola kotimarkkinanaan.
Adlercreutzin mukaan Pohjoismaiden arvot ovat entistä merkittävämpiä nyt, kun demokratia on uhattuna myös Euroopassa. Oikeusvaltio joutuu kyseenalaistetuksi, faktat väistyvät tunteiden tieltä ja poliittiset äärivoimat kasvavat ruokkimalla epäluottamusta ihmisten välillä, hän luetteli.
– Kun muut horjuvat, Pohjoismaiden tulee uskaltaa seistä vakaana. Maailma tarvitsee juuri nyt enemmän arvoja. Ehkä siis on Kalmarin unionin 2.0:n aika.
Kalmarin unioni oli vuonna 1397 perustettu Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen valtioliitto. Se yhdisti Pohjoismaat saman hallitsijan alle. Unioniin kuului myös silloin Ruotsiin kuulunut Suomi.
Ilman lippistä
Adlercreutz myös kannusti puheessaan RKP:tä ottamaan vastaan jäseniä muualtakin kuin ruotsinkielisestä väestöstä. Hän viittasi ruotsinkieliseen aatelissukuun syntyneeseen ja huonosti suomea puhuneeseen Mannerheimiin puheessaan.
– Carl Gustaf Emil Mannerheimista tuli koko Suomen kansallissankari. Ei taustastaan huolimatta, vaan koko taustansa kanssa.
Adlercreutzin mukaan RKP ei ole ehkä ilmaissut riittävän selvästi, että sen ovet ovat avoinna kaikille.
– Ovi on auki. Tervetuloa sisään, riippumatta siitä, mitä kieltä puhut, mistä tulet tai mikä nimesi on.
Blokkipolitiikka ei Adlercreutzin mielestä ole eduksi Suomelle, ja RKP on sillanrakentaja.
– Seison täällä ilman lippistä, koska politiikka ei ole teatteria, eikä politiikan pitäisi koskaan olla omien kannattajien villitsemistä muita vastaan, vaan yhteisten asioiden edistämistä. Siltojen rakentamista muiden kanssa, jotta voimme ratkaista yhteisiä ongelmia yhdessä.
Adlercreutz sanoo opetusministerin tehtävän olleen erittäin inspiroiva. Hän mainitsi RKP:n vaikutuksen näkyvän siinä, että hänen kaudellaan peruskoulu on vahvistunut.
Hän kehui hallituksen saavutuksia ja arveli myös SDP:n sanovan vielä jonakin päivänä, että hallituksen tekemät työmarkkinatoimet olivat oikeita.