Maaliskuussa susikannan arvio oli 430 yksilöä. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Suomen susikannan elinvoimaisuuden ja perimän säilyttämiseksi sen koon tulisi olla vähintään 500 sutta, toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja.
Susikanta pysyi maaliskuussa edellisvuoden tasolla, kertoo Luonnonvarakeskus. Maaliskuussa kanta-arvio oli 430 sutta, mikä on täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin.
Kannan kehitykseen on vaikuttanut alkutalvella toteutettu suden kannanhoidollinen metsästys, joka on johtanut tunnetun kuolleisuuden kaksinkertaistumiseen edelliseen vuoteen verrattuna.
Viime talvena Suomessa kaadettiin 81 sutta ja neljä koirasutta kannanhoidollisin perustein. Lisäksi Suomen riistakeskus myönsi viime vuonna 143 poikkeuslupaa susien tappamiseen.
Susien kokonaismäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä.
Luonnonsuojeluliitto ilmaisee huolensa
Luonnonvarakeskuksen mukaan metsästyksen vaikutukset susikantaan näkyvät heti kaadettujen yksilöiden kautta, mutta osa vaikutuksista ilmenee vasta pitkällä aikavälillä. Mahdollinen metsästys ja kokonaiskuolleisuus määrittävät, miten kanta kehittyy tulevaisuudessa.
– Viime talven metsästys kohdistettiin kokonaisiin laumoihin. Tiedämme kolmesta tapauksesta, joissa alkuperäisen kohdereviirin naapurilauman lisääntyvä yksilö on ammuttu kiintiöalueella, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen.
Suomen Luonnonsuojeluliitto vastaanotti tiedon susikannan koosta huolestuneena.
– On selvää, että jos metsästystä jatketaan, susikanta ei saavuta suotuisan suojelun tasoa, ja kanta voi pahimmillaan taantua. Jotta Suomen susikanta olisi elinvoimainen eikä sen perimä heikentyisi, sen koon tulisi olla vähintään 500 sutta, toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää tiedotteessaan.
Kanta-arvio ja pentuarvio sekoittuvat
Susista on keskusteltu Suomessa runsaasti alkuvuoden aikana. Yksi keskustelua herättänyt seikka on ollut se, että kiintiön mukaisen metsästyksen jälkeen susihavaintoja on edelleen tehty.
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi toteaa, että keskustelussa on sekoittunut arvio kannasta ja pentuarvio. Hän korostaa, että Luonnonvarakeskuksen rooli on olla neutraali tarkkailija ja tiedon tuottaja.
– Elokuussa syntyy pentuja, ja ne luonnollisesti lisäävät susien määrää. Susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden aikana, hän sanoo.
Luonnonvarakeskuksessa on kehitetty susikannan populaatiodynamiikkaa kuvaava tietokonemalli, joka auttaa ennustamaan kannan kokoa ja sen rakenteen vaihtelua vuoden aikana. Tällä hetkellä ennuste tämän vuoden marraskuulle on 492–691 yksilöä, ja ilman kannanhoidollista metsästystä ennuste maaliskuulle 2027 olisi 383–565 yksilöä.
Lännen kasvu, idän taantuminen
Susikannan osalta on myös seurattava, mitä vaikutuksia on sillä, että lännessä kanta kasvaa ja vahvistuu, kun taas itäisen geeniperimän sudet ovat vähentymässä.
– On pystyttävä nopeasti tunnistamaan, millainen kehitys Itä-Suomen kannalla on jatkossa, kun läntistä perimää tulee lisää. Riskinä on, että geneettinen monimuotoisuus voi heikentyä, jos lännen kanta vahvistuu voimakkaasti, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Helena Johansson.
Erikoistutkija Valtonen toteaa, että metsästystilanteessa ei ole mahdollista tietää, edustaako susiyksilö läntistä vai itäistä kantaa.
