Sisäministeriö on ilmoittanut lakkauttavansa medialle suunnatun Peto-mediapalvelun ja korvaavansa sen toisella palvelulla syksyn aikana. Kuvituskuvaa. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Julkisuuslaki velvoittaa viranomaisia jakamaan tietoa, mutta se ei edellytä mediapalvelun ylläpitoa. Sisäministeriö päättää syksyllä lakkauttaa palvelun, joka on tähän asti tarjonnut reaaliaikaista tietoa pelastustehtävistä.
Yleisö ei välttämättä saa enää tietoa siitä, onko naapuritalosta nousevasta savusta ilmoitettu hätäkeskukseen, kun pelastustehtävistä tiedottaminen muuttuu syksyllä.
– Odotan, että tästä syntyy ongelmia ja että se tulee kuormittamaan sekä mediaa että pelastustoimia, jos muutosta ei toteuteta hallitusti ja uusia, yhtä tehokkaita menetelmiä ei oteta käyttöön, ennustaa Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Voutilainen arvioi myös, että muutos voi aiheuttaa hätäkeskusten kuormittumista, kun tietoa aiemmista hätäilmoituksista ei enää saada yhdestä lähteestä.
Sisäministeriö on ilmoittanut lakkauttavansa medialle tarkoitetun Peto-mediapalvelun ja korvaavansa sen toisella palvelulla syksyn aikana, koska vanha järjestelmä on tullut tiensä päähän. Aiemmin ensitiedote onnettomuudesta on lähetetty medialle samanaikaisesti pelastuslaitoksille, mutta jatkossa pelastusviranomaiset voivat itse päättää, mitä ja milloin he tiedottavat.
Peto-median lisäksi ensitiedotteet ovat päivittyneet muun muassa yksityisesti ylläpidetylle Tilannehuone-sivustolle, jonne ensitiedotteen jälkeen päivittyy usein myös muita hälytystehtävään liittyviä viranomais- ja mediatiedotteita. Tilannehuone saa tietonsa viranomaistiedotteiden julkisesta syötteestä.
Muutos on herättänyt huolta media-alalla. Esimerkiksi Päätoimittajien yhdistys ja Paikallislehtien päätoimittajayhdistys ovat vastustaneet uudistusta voimakkaasti. Yhdistysten mukaan se johtaa muun muassa tiedon panttaamiseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen.
Pelastuslaitoksilla viestintävelvollisuus
Voutilaisen mukaan julkisuuslaki edellyttää viranomaisilta tiedon tuottamista ja jakamista, mutta laki ei vaadi Peto-mediapalvelun ylläpitämistä. Pelastuslaitoksilla on hänen mukaansa kuitenkin viestintävelvollisuus muun muassa onnettomuuksista ja turvallisuudesta pelastuslain kautta.
Suomessa on yhteensä 21 pelastuslaitosta. Tiedottamisesta uudessa palvelussa vastaa jokainen pelastuslaitos erikseen.
– Tässä tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia toimintatavoissa median ja pelastustoimen välillä, ja tämä saattaa jopa lisätä pelastustoimen puolella henkilöstön tarvetta nimenomaan viestiä asioista, Voutilainen arvioi.
Voutilainen epäilee, että median yhteydenotot pelastuslaitoksille saattavat myös lisääntyä.
Syksyllä alkaa Palosuojelurahaston rahoittama hanke, jossa kehitetään pelastuslaitosten viestintää muun muassa yksityisyydensuojan ja julkisuuden toteuttamisen näkökulmasta sekä pohditaan tiedottamista turvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisemisestä.
– Tavoitteena on ratkaista näitä jopa lähes tilaustyönä tulleita ongelmia, Voutilainen kertoo.
"Tietoa ei ole tarkoitus pimittää"
Peto-median tilalle tuleva palvelu käyttää samaa alustaa kuin poliisi ja Rajavartiolaitos, kertoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Juha Virolainen. Jatkossa tiedot eivät kuitenkaan tule järjestelmään automaattisesti, vaan pelastusviranomainen kirjaa ja vahvistaa tiedot ennen niiden julkaisua. Virolaisen mukaan ensitiedot hälytyksestä eivät aina ole vastanneet todellista tilannekuvaa.
– Tällä varmistetaan, että misinformaatiolle tai disinformaatiolle ei jää tilaa, koska tiedotteen antaa aina pelastusviranomainen, Virolainen sanoo STT:lle.
Kuinka reaaliaikainen uusi järjestelmä on?
– Onnettomuustilanteissa ihmisten pelastaminen on pelastustoiminnan ensisijainen tavoite, mutta tiedottaminen tapahtuu heti, kun se on mahdollista. Jos onnettomuudesta on vaaraa väestölle, siitä tiedotetaan aina välittömästi.
Virolainen ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka nopeasti esimerkiksi päivystävät palomestarit ehtivät kirjata tietoja järjestelmään.
– Tässä ei missään nimessä ole tarkoitus lähteä salaamaan tai pimittämään tietoa onnettomuustilanteista, Virolainen sanoo.
Yleisö jakaa arkaluontoista tietoa
Sisäministeriö on perustellut uudistusta muun muassa yksityiselämän huomioimisella ja muuttuneella turvallisuusympäristöllä. Professori Voutilaisen mukaan muutokselle on joitakin perusteita yksityiselämän kannalta, mutta ongelmat eivät ratkea lakkauttamalla Peto-media.
– Itse palvelussa on hyvin rajallisesti tietoa itse kohteesta.
Peto-mediapalvelussa näkyvät onnettomuuden tapahtumapaikka ja kadun tai tien nimi, hälytyksen syy yleisellä tasolla, ilmoituksen tuloaika ja paikalle lähetettyjen yksikköjen määrä. Hälytyksen syy voi olla esimerkiksi keskisuuri rakennuspalo tai ihmisen pelastaminen vedestä.
Turvallisuusongelma ei Voutilaisen mukaan ole Peto-mediassa, vaan siinä, että yleisö jakaa esimerkiksi Tilannehuone-sivustolla tietoa siitä, kuinka monta ja mitä yksiköitä pelastustehtävissä on ollut. Joskus pelastuslaitokset ovat jopa itse ilmoittaneet näitä tietoja.
– Tällaisesta tiedosta voisi olla hyötyä hybridivaikuttamisessa, mutta Peto-mediasta ei suoraan selviä, mitä yksiköitä paikalla on, vaan yleisö tuottaa sitä tietoa, Voutilainen sanoo.
