Sosiaalidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér pitää ennusteiden epäonnistumista ongelmallisena, sillä esimerkiksi valtion budjetti ja hallitusohjelma perustuvat ennusteisiin. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan ennusteet perustuvat vahvistamattomiin tilastoihin, jotka osoittautuvat lähes aina merkittävästi virheellisiksi.
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina julkaisemassa tutkimusraportissa todetaan, että suomalaiset ennustelaitokset eivät kykene ennakoimaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, koska ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin.
Sosiaalidemokraattisen ajatuspajan toiminnanjohtaja Lauri Finér pitää ennusteiden epäonnistumista ongelmallisena, koska esimerkiksi valtion budjetti ja hallitusohjelma laaditaan ennusteiden perusteella.
– Esimerkiksi tuloverotuksen indeksitarkistukset perustuvat inflaatioennusteeseen. Ne eivät perustu toteutuneeseen inflaatioon vaan ennusteeseen, Finér toteaa.
Raportissa on analysoitu seitsemän keskeisen suomalaisen ennustelaitoksen talousennusteissa käyttämät aineistot ja menetelmät. Mukana ovat muun muassa valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Nordea, jotka on myös haastateltu raporttia varten.
Kaikkien ennustelaitosten ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen vahvistamattomiin tilastoihin, jotka poikkesivat raportin mukaan vuosina 2011–2025 vahvistetusta kasvusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä. Suhteutettuna saman ajanjakson 0,7 prosentin keskimääräiseen kasvuun poikkeama oli jopa sata prosenttia.
– Ennusteet perustuvat vahvistamattomiin tilastoihin, jotka osoittautuvat lähes aina merkittävästi virheellisiksi. Kun ennustajat eivät tiedä, missä ollaan, heidän on mahdotonta ennustaa, mihin talous on menossa, sanoi säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä maanantaina mediatilaisuudessa.
Ennustevirheitä havaittiin myös alijäämäennusteista eli siitä, mikä on julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kahden vuoden päähän suuntautuvissa ennusteissa se oli 2,2 prosenttiyksikköä suhteessa toteutuneeseen alijäämään.
Raportin mukaan esimerkiksi kasvu on ennusteissa pääosin yliarvioitu.
– Jopa kaavamaiset, suoraan historiallisesta kasvusta johdetut niin sanotut naiivit ennusteet olisivat osuneet paremmin oikeaan kuin niin sanotut oikeat ennusteet, Systä toteaa.
Talouspolitiikkaa ei tulisi sitoa ennusteisiin
Raportin mukaan talouspolitiikkaa ei tulisi sitoa talousennusteisiin, vaan päätöksiä pitäisi oikaista, kun oikea talouskehitys selviää. Samalla suhdannepolitiikkaa tulisi toteuttaa riittävällä viiveellä, jotta se voidaan perustaa riittävän luotettaviin tietoihin talouden tilasta.
Systä nostaa esiin, että viime vuosina sopeutuksia on voitu tehdä perustuen siihen käsitykseen, että talouskasvu käynnistyy seuraavana vuonna. Suhdannepolitiikkaa on siis pohjattu ennusteisiin, jotka ovatkin osoittautuneet virheellisiksi.
Finérin mukaan ennusteiden merkitys on vain kasvanut sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi viime vuonna uuden finanssipoliittisen lain, jonka mukaan niin sanottuun velkajarruun liittyvä sopeutustarve lasketaan ennusteiden perusteella. Hän toteaa, että velkajarrua koskevia sopeutuspäätöksiä tulee voida tehdä kussakin hetkessä.
– Mutta kun tiedetään, että ne luvut todennäköisesti muuttuvat, silloin pitää jo päätöstä tehtäessä varautua siihen, että sitä muutetaan sen mukaan, miten talous oikeasti kehittyy, Finér sanoo.
Suomen Pankki: "Ennustetarina kulkee oikein"
Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala ei hyväksy tutkimusraporttia kritiikittä.
Vanhala toteaa, että ennustaminen ei koskaan ole tarkkaa, sillä siihen vaikuttaa moni asia.
– Ennusteita laaditaan sillä hetkellä olevan informaation varassa, ja se on väistämättä epätäydellistä, kuten raportissakin todetaan, Vanhala sanoo.
Vanhalan mukaan Suomen Pankki käyttää ennakkotietoja, koska lopullisia lukuja ei ennustetta laadittaessa ole vielä julkaistu.
Hän korostaa, että ennusteita ei pohjata pelkästään kansantalouden tilinpidon BKT-lukuihin, vaan Suomen Pankki tarkastelee myös monia muita tekijöitä, kuten työttömyyslukuja, talouden luottamuslukuja, yritysten kyselyitä sekä maailmantalouden lukuja.
– Niiden perusteella pystymme myös arvioimaan, voimmeko luottaa ennakkotietoihin vai emme.
Tilastojen avulla kartoitetaan esimerkiksi yritysten liikevaihtoja eri toimialoilla ja tiedetään, kuinka monta avointa työpaikkaa työmarkkinoilla on.
Tukea päätöksentekijöille
Ennustepäällikön mukaan ennusteissa ei ole keskeistä pelkästään yksittäiset luvut.
Bruttokansantuotteen lisäksi Suomen Pankin ennusteeseen sisältyvät myös ennusteet sen osatekijöiden, kuten viennin ja kotitalouksien kulutuksen, kehityksestä. Vaikka luvut eivät osuisi täsmälleen oikeaan, Vanhalan mukaan perustarina ei ole desimaalien muutosten vuoksi esimerkiksi viime vuosina juuri muuttunut.
– Jos ajatellaan erilaisia taloudellisia päätöksiä, niin jos ennustetarina kulkee oikein, se auttaa kuitenkin päätöksentekijöitä, Vanhala toteaa.
Tämän lisäksi viime vuosina ennustamista ovat haitanneet useat suuret, ennalta-arvaamattomat tekijät, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja energiasokki. Ennusteisiin sisältyy tietty perusura, jossa on oletuksia esimerkiksi maailmankaupasta ja energian hinnoista.
– Jos ne muuttuvat merkittävästi huonompaan suuntaan, kyllä päätöksentekijäkin ymmärtää, että tämä ennuste ei varmaankaan toteudu nyt aivan sellaisenaan.
Kalevi Sorsa -säätiö syytti ennustelaitoksia myös läpinäkyvyyden puutteesta. Sen mukaan ennustajien harkinnalla on suuri merkitys ennustamisessa, mutta sen vaikutusta ennusteeseen ei raportoida ennusteissa läpinäkyvästi.
Vanhalaa asia ihmetyttää, sillä Suomen Pankin ennustemalli on dokumentoitu ja julkisesti kaikkien saatavilla. Työpaperista ollaan pian myös julkaisemassa uusi versio, jossa näkyvät kaikki yhtälöt ja oletukset, joita ennustemalli sisältää. Myös Suomen Pankin ennusteen laatimisprosessi sekä yhteistyö EKP:n ja muiden keskuspankkien kanssa on julkista tietoa.
