Datakeskusten perustaminen ei edellytä Suomessa lupaa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Nyt lausuntokierroksella oleva laki voisi osaltaan auttaa vähentämään datakeskuksiin liittyviä uhkia, toteaa erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.
Autoritaarisilla valtioilla, erityisesti Kiinalla ja Venäjällä, on useita syitä haluta omistuksia Suomessa sijaitsevista datakeskuksista. Suojelupoliisin mukaan tähän liittyy riskejä, joita voitaisiin tulevaisuudessa ehkä hallita paremmin.
Datakeskusten perustaminen ei vaadi Suomessa lupaa. Supon erikoistutkijan Veli-Pekka Kivimäen mukaan viranomaiset saavat usein tietoa suunnitelmista myöhään.
– Meillä ei ole sellaista velvoittavaa sääntelyä, joka pakottaisi ilmoittamaan, että tänne on tulossa datakeskushanke, Kivimäki kertoo STT:lle.
Esimerkiksi tonttivuokrasopimukset voivat olla kunnissa jo valmiina, ennen kuin hankkeet tulevat julki.
– Jos yritys on onnistunut solmimaan tonttivuokrasopimuksen, se voi olla askel, josta on vaikeaa enää peruuttaa.
Nyt lausuntokierroksella oleva sijoituslupalaki voisi Kivimäen mukaan auttaa torjumaan datakeskuksiin liittyviä riskejä.
– Se mahdollistaisi sen, että datakeskushankkeista tulisi seurattavia kohteita, jolloin viranomaisille tulisi niistä tietoa aikaisessa vaiheessa.
Monimutkaiset omistukset peitteenä
Autoritaarisiin valtioihin liittyviä omistuksia saatetaan supon mukaan piilottaa monimutkaisten järjestelyjen taakse.
– Yritys voi naamioida omistusketjunsa niin, että se vaikuttaa eurooppalaiselta yritykseltä, Kivimäki toteaa.
Suuri tekoälytehdas Lappeenrantaan rakentava hollantilaisyhtiö Nebius Group oli aiemmin Yandex N.V. Tämä venäläisen Yandexin hollantilainen emoyhtiö ilmoitti vuonna 2024 myyneensä Venäjän-toimintonsa ja vaihtaneensa nimeään. Nebiuksella on datakeskus myös Mäntsälässä.
Supo ei kommentoi Suomen datakeskushankkeisiin liittyvien yhtiöiden omistusten mahdollisia kytköksiä Kiinaan tai Venäjään.
– En voi käsitellä yksittäistapauksia, mutta tämä on asia, jota seurataan, Kivimäki sanoo.
Mikä houkuttelee datakeskuksissa?
Datakeskuksissa Kiinaa ja Venäjää houkuttelee supon mukaan muun muassa taloudelliset intressit.
– Kiina voi pyrkiä saamaan suomalaisista datakeskuksista sellaista laskentakapasiteettia, jota se ei kykene itse luomaan. Vastaavasti Venäjä voi yrittää kehittää sellaista kyvykkyyttä, jota se ei sanktioiden vuoksi muuten saa.
Autoritaaristen maiden omistukset voivat vaikuttaa Suomen kansainväliseen asemaan, Kivimäki huomauttaa.
– Jos esimerkiksi Kiina pystyy edistämään omaa tekoälykehitystään hyödyntämällä vientirajoitettua teknologiaa Suomessa sijaitsevissa datakeskuksissa, on Suomen kansainvälisen aseman kannalta huono asia, että tällainen toiminta on mahdollista ja sallittua.
Kivimäki mainitsee, että omistukset voivat tarjota maille mahdollisuuksia laittomaan kybervakoiluun. Tavoitteena voi olla pääsy datakeskuksissa säilytettävään tietoon.
– Jos dataa varastetaan, se on tietyllä tavalla peruuttamatonta.
Ei velvollisuutta tuntea asiakkaita
Kaikilla datakeskuksilla ei ole velvollisuutta tuntea asiakkaitaan samalla tavoin kuin esimerkiksi pankeilla on rahanpesun estämiseksi.
– Vaikka meillä olisi täysin legitiimi datakeskus Suomessa, siihen voidaan pyrkiä luomaan asiakkuuksia, jotka ovat jollain tavalla haitallisia.
Toukokuussa Hollannin poliisi takavarikoi kahdesta maassa sijaitsevasta datakeskuksesta yhteensä 800 palvelinta. Uutistoimisto Bloombergin mukaan palvelimia on käytetty venäläishakkereiden toteuttamissa kyberhyökkäyksissä.
– Jos suomalaisesta datakeskuksesta ohjataan valtiollista tai rikollista toimintaa muihin Euroopan maihin, ei ole hyvä tilanne meidän kannaltamme, jos on luotu mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle, Kivimäki toteaa.
Yhdysvallat lisäsi aiemmin tällä viikolla muun muassa kiinalaisen verkkokauppajätin Alibaban ja hakukonepalvelu Baidun listalle yrityksistä, joiden se katsoo tukevan Kiinan asevoimia. Asiasta raportoi muun muassa uutistoimisto AFP.
– Jos datakeskuksessa on sellaista tietoa, jota autoritaarinen valtio haluaa, ja sillä on kontrolli tai omistussuhde yritykseen, se voi pyrkiä hyödyntämään sitä ja saamaan sen tiedon, Kivimäki sanoo.
Hän muistuttaa, että Venäjän ja Kiinan kansalaisilla on velvollisuus antaa tietoja maidensa viranomaisille.
– Tämä on se riski, johon olemme kiinnittäneet huomiota muissakin kuin datakeskushankkeissa.
