Suomen korkeakouluhakemukset englanninkielisiin opintoihin vähenevät entisestään.

Suomen korkeakouluhakemukset englanninkielisiin opintoihin vähenevät entisestään. 1Kansainväliset Lapin yliopiston edustalla Suomessa. DF Tiedostokuva.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisissä ohjelmissa keväällä 2026 on vähentynyt toista vuotta peräkkäin hakumaksun käyttöönoton myötä.

Yhteensä 8 100 opiskelijaa sai hyväksynnän suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiin ohjelmiin, mukaan lukien Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen ohjelma, kertoi Opetushallitus tiedotteessaan torstaina.

Opiskelupaikoista kilpailu oli vähäisempää kuin edellisenä vuonna, sillä hakijoiden määrä laski lähes viidenneksellä, kertoi virasto, lisäten, että kansainvälisten hakijoiden määrä väheni erityisesti.

Suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisissä ohjelmissa oli yhteensä noin 9 000 opiskelupaikkaa noin 440 ohjelmassa, mukaan lukien Taideyliopiston tutkinto-ohjelmat ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen ohjelma.

Hakijoista noin puolet oli EU:n, EEA:n ja Sveitsin ulkopuolisia kansalaisia.

AMK-yliopistojen (polyteknisten instituuttien) hyväksymisprosentti oli 36 %, kun taas yliopistojen hyväksymisprosentti oli 31 %.

Taideyliopiston ohjelmiin haki yli 3 500 opiskelijaa, joista 11 % sai hyväksynnän. Tampereen yliopiston teatteritaiteen ohjelmaan haki hieman alle 1 000 opiskelijaa, joista 1 % sai hyväksynnän.

Hakijoita oli yhteensä 137 maasta, ja hyväksynnän sai hakijoita 120 maasta.

Suomalaisten hakijoiden hyväksymisprosentti oli 34 %. EU:n, EEA:n ja Sveitsin hakijoiden hyväksymisprosentti oli 40 %, kun taas EU:n, EEA:n ja Sveitsin ulkopuolelta tulleiden hakijoiden hyväksymisprosentti oli 39 %.

Suomalaiset kansalaiset muodostivat 39 % hyväksynnän saaneista, kun taas EU:n, EEA:n ja Sveitsin hakijat muodostivat 11 % ja EU:n, EEA:n ja Sveitsin ulkopuolelta tulleet hakijat 50 %.

EU:n, EEA:n ja Sveitsin ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja suomalaisissa korkeakouluissa. Viime vuodesta alkaen heiltä on myös peritty 100 euron hakumaksu, mikä johti hakijamäärän puolittumiseen vuoden 2024 lukemista.

Kilpailu oli jälleen tiukinta kulttuurin ja taiteen alalla, jossa vain 15 % hakijoista sai hyväksynnän, sekä sosiaalitieteiden, journalismin ja tiedon alalla, jossa hyväksyntäprosentti oli 19 %.

Tietotekniikan sekä liiketoiminnan, hallinnon ja lain alalla hyväksymisprosentti oli helpoin, ollen 34 %.

Hyväksynnän saaneista hakijoista 43 % sai paikan kandidaatin tutkinto-ohjelmista, kun taas 57 % sai paikan maisterin tutkinto-ohjelmista.

Hakijat on informoitu yhteishaun tuloksista keskiviikkona.

Hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee hyväksyä tarjottu paikka 9. heinäkuuta klo 15.00 Suomen aikaa.

Hakijoita voidaan hyväksyä varasijoilta 4. elokuuta asti.

Korkeakoulut voivat järjestää täydentäviä hakukierroksia täyttääkseen yhteishaussa jääneet opiskelupaikat.

Korkeakoulut päättävät itsenäisesti, järjestävätkö ne täydentäviä hakukierroksia, ja ohjelmat sekä ohjeet hakemiseen julkaistaan Studyinfo-palvelussa ja korkeakoulujen omilla verkkosivuilla päätösten jälkeen.

Suomalaisilla korkeakouluilla on kaksi erillistä yhteishakua keväällä. Ensimmäisessä yhteishaussa opiskelijat voivat hakea englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin ja Taideyliopiston tarjoamiin ohjelmiin.

Toisessa yhteishaussa opiskelijat voivat hakea suomen- ja ruotsinkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Opinnot alkavat seuraavana syksynä.

Suomalaiset korkeakoulut voivat myös järjestää omia erillisiä hakukierroksia ensimmäisen kevään yhteishaun ulkopuolella.

Aikaisemmin tänä vuonna ensimmäinen yhteishaku suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin väheni merkittävästi edellisen vuoden jyrkän laskun jälkeen.

Vuonna 2025 hakijoita oli 32 400, mikä oli noin puolet hakijoista verrattuna vuoteen 2024.

Saatat pitää myös näistä