Latvian pääministeri Andris Kulbergs. Arkistokuva: Latvian Saeima/Handout via Xinhua.
Latvian pääministeri Andris Kulbergs keskusteli torstaina Riikassa Liettuan pääministerin Mindaugas Sinkeviciuksen kanssa. Keskustelun aiheina olivat kahdenväliset suhteet, alueellinen turvallisuus, EU:n itärajan suojaaminen sekä merkittävät liikenneprojektit, raportoi Xinhua.
Kahden päivän vierailu on Sinkeviciuksen ensimmäinen ulkomaanmatka virkaanastumisen jälkeen heinäkuussa.
Paikallisten medioiden mukaan Sinkevicius tapasi myös Latvian presidentin Edgars Rinkevicsin, ja pääministereillä oli alun perin suunnitelmissa vierailla Latvian ja Valko-Venäjän rajalla, jossa Latvia on tiivistänyt toimiaan laittoman maahanmuuton torjumiseksi, mutta matka peruttiin huonojen sääolosuhteiden vuoksi.
Turvallisuus ja puolustus olivat keskeisiä aiheita keskusteluissa. Liettuan odotetaan lähettävän 20 rajavartijaa, palveluskoiria ja erityislaitteita auttamaan Latviaa sen itärajan suojaamisessa.
Sinkevicius totesi, että rajan suojaaminen ei ole vain kansallinen kysymys, vaan myös osa EU:n ulkorajan ja itäisen siiven turvaamista.
Kulbergs puolestaan ilmoitti, että Latvia on myös valmis tukemaan Liettuaa laittoman maahanmuuton torjunnassa, jota käytetään hybridinä. Osapuolet keskustelivat myös suunnitelmista järjestää yhteinen Latvian ja Liettuan hallitusten kokous kerran vuodessa.
Keskusteluissa käsiteltiin myös Rail Balticaa, Euroopan mittakaavan rautatieprojektia, jonka tarkoituksena on yhdistää Viro, Latvia ja Liettua laajempaan Euroopan rautatieverkostoon.
Kulbergs korosti tarpeen perustaa Baltian yhteistyöryhmä, joka kokoontuisi säännöllisesti keskustelemaan projektista. Sinkevicius painotti myös, että Rail Baltica ei ole minkään yksittäisen maan projekti, vaan alueellinen hanke. Hän toivotti tervetulleeksi sen, että kaikkien kolmen Baltian valtion johtajat ovat osoittaneet poliittista tahtoa työskennellä yhdessä projektin edistämiseksi.
Kolme Baltian hallitusta ovat vahvistaneet sitoutumisensa projektin ensimmäisen vaiheen saattamiseen päätökseen vuoteen 2030 mennessä, mutta Rail Baltica kohtaa edelleen merkittäviä rahoitus-, rakennus- ja toteutushaasteita. EU:n toimeenpanopäätös, joka hyväksyttiin vuonna 2025, asetti 2030 tavoitteeksi jatkuvan rautatieyhteyden valmistumisen Tallinnasta, Latvian ja Liettuan kautta Puolan rajalle.
Keskusteluissa käsiteltiin myös Latvian kansallisen lentoyhtiön airBalticin taloudellista tilannetta ja tulevaisuutta. Kulbergs totesi haluavansa tutkia, voitaisiinko lentoyhtiö järjestää siten, että se paremmin heijastaisi kaikkien kolmen Baltian valtion etuja, mukaan lukien mahdollisten investointien kautta, vaikka hän korosti, että tällä hetkellä ei ole esitetty konkreettista ehdotusta.
Latvia on aiemmin kutsunut Liettuaa ja Viroa harkitsemaan osakkeiden hankkimista airBalticista, mutta Liettua ei ole toistaiseksi sitoutunut investoimaan. Asia on myös tärkeä Liettualle, koska airBalticilla on merkittävä määrä reittejä Liettuan lentokentiltä, ja Sinkevicius on korostanut tarpeen ylläpitää maan ilmakytkentää, erityisesti ennen Liettuan EU:n neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla.
