Saksan liittokansleri Friedrich Merz osallistuu Bundestagin täysistuntoon Berliinissä. Kuva: Kay Nietfeld/dpa.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz on ehdottanut, että Ukrainalle myönnettäisiin uusi erityinen asema ”assosiaatiomemberinä” Euroopan unionissa vastauksena Kiovan pyyntöön nopeasta liittymisestä, käy ilmi dpa:lle torstaina nähdystä kirjeestä.
Kirjeessään EU:n johtajille Merz kannatti Ukrainan tiivistä integraatiota unionin instituutioihin, samalla kun täysjäsenyys ja äänestysoikeudet pidettäisiin aluksi poissa käytöstä.
Merzin mukaan ehdotus on perusteltu Ukrainan erityisestä tilanteesta sodassa ja merkittävistä edistysaskelista liittymisneuvotteluissa. Ehdotuksen taustalla on myös halu edistää rauhanneuvotteluja, joita Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut, mukaan lukien EU:n jäsenvaltioiden poliittinen sitoumus laajentaa unionin yhteistä puolustuslauseketta Ukrainaan.
Erityinen asema lähettäisi vahvan poliittisen viestin, jota Ukraina ja sen kansalaiset kipeästi tarvitsevat jatkuvassa taistelussaan Venäjän aggressiota vastaan, kirjeessä todetaan.
Samaan aikaan Merz pitää Ukrainan täysjäsenyyttä EU:ssa lähitulevaisuudessa epärealistisena.
”On selvää, että emme voi saattaa liittymisprosessia päätökseen nopeasti,” Merz kirjoitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle, Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja Kyproksen presidentille Nikos Christodoulidesille, jonka maa tällä hetkellä pitää EU:n puheenjohtajuutta.
Merz mainitsi ”lukemattomat esteet” ja poliittisesti vaikeat ratifiointimenettelyt useissa jäsenvaltioissa.
Liittokansleri ehdotti, että EU aloittaisi välittömästi neuvottelut kaikista liittymiseen liittyvistä kysymyksistä ilman viivytyksiä. Hän myös kehotti keskustelemaan ”assosiaatiosta”, joka hänen mukaansa voisi olla ratkaiseva askel Ukrainan tiellä kohti täysjäsenyyttä.
”Se ei olisi kevyttä jäsenyyttä,” hän kirjoitti ja lisäsi, että se menisi paljon pidemmälle kuin nykyinen assosiaatiosopimus ja nopeuttaisi liittymisprosessia entisestään.
Äänestysoikeudet myöhemmin
Merzin ehdotuksen mukaan Ukraina voisi osallistua EU:n huippukokouksiin ja ministerikokouksiin, mutta ilman äänestysoikeutta.
Erityinen asema voisi sisältää rooleja Kiovalle Euroopan komissiossa ilman portfoliota tai äänestysoikeutta, Euroopan parlamentissa ilman äänestysoikeutta sekä apulaistuomarina Euroopan unionin tuomioistuimessa muodossa ”apulaisraportoijana”.
Merz kuvasi suunnitelmaa poliittiseksi ratkaisuksi, joka on tarkoitettu tuomaan Ukraina ”merkittävästi lähemmäksi Euroopan unionia ja sen keskeisiä instituutioita.”
Käynnissä olevia liittymisneuvotteluja ei olisi tarkoitus korvata, vaan edistää ja tukea, hän kirjoitti.
Merzin näkemyksen mukaan ehdotus ei vaatisi liittymissopimuksen ratifiointia EU:n sopimuksen 49 artiklan mukaan tai sopimusmuutoksia. Sen sijaan hän kehotti vahvaan poliittiseen sopimukseen.
Turvatakuu tavoitteena
Kirje sisälsi myös laaja-alaisia ehdotuksia turvallisuuspolitiikasta.
Merz ehdotti, että Ukraina sopeuttaisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa täysin EU:n linjauksiin. Samaan aikaan jäsenvaltioiden tulisi tehdä poliittinen sitoumus soveltaa EU:n sopimuksen 42(7) artiklan mukaisia keskinäisen avun lausekkeita Ukrainaan luodakseen merkittävän turvallisuustakuun.
Merz ehdotti myös varasuunnitelmaa tai vaihtoehtoisesti auringonlaskulauseketta, jos Ukraina rikkoo EU:n perusarvoja tai kärsii merkittävistä takaiskuista liittymisneuvotteluissa.
Liittokansleri myönsi, että hänen ehdotuksensa herättää kysymyksiä poliittisesta, teknisestä ja oikeudellisesta toteutettavuudesta. Hän kuitenkin väitti, että nämä voidaan ratkaista, jos erityistä asemaa lähestytään rakentavasti.
Muille hakijamaalle, kuten Albaniassa, Montenegrossa ja Moldovassa, Merz ei ehdottanut identtistä erityistä asemaa, vaan ”innovatiivisia ratkaisuja” heidän liittymisprosessinsa nopeuttamiseksi, mukaan lukien etuoikeutettu pääsy sisämarkkinoille, tiiviimpi osallistuminen EU:n päätöksentekoon ja tarkkailijastatus asiaankuuluvissa EU-elimissä.
