Saksan liittokansleri Friedrich Merz (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapaavat keskustellakseen EU-Länsi-Balkan huippukokouksen yhteydessä. Kuva: Kay Nietfeld/dpa.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat vaatineet EU:n laajentamisen nopeuttamista EU-Länsi-Balkan huippukokouksessa Montenegrossa, raportoi dpa.
”Euroopan unionin on osoitettava kykynsä laajentua ja halunsa laajentua,” Merz totesi perjantaina kokouksen avauksessa, johon osallistui 23 EU:n johtajaa ja kuusi Balkanin valtion johtajaa, jotka tavoittelevat EU-jäsenyyttä.
Macron korosti alueen merkitystä Euroopan unionille. Hän totesi sen olevan suurta geopoliittista merkitystä, sillä Länsi-Balkan vaikuttaa myös Euroopan itsenäisyyteen energian ja turvallisuuden kysymyksissä sekä maahanmuuttoreiteissä.
Merz ja Macron matkustivat yhdessä Tivatiin Adrianmeren rannalle yhteisen ehdotuksen kanssa, jonka tavoitteena on tuoda ehdokasmaat lähemmäksi EU:ta nopeammin.
Suunnitelmiensa mukaan tietyt liittymisvaatimukset täyttämisestä palkitaan asteittaisella pääsyllä EU:n sisämarkkinoille tai tarkkailijoiden lähettämisellä EU:n instituutioihin, mikä luo kannustimia nopeammille uudistuksille.
Johtajat ehdottivat myös neuvotteluprosessin yksinkertaistamista. Tällä hetkellä yli 100 menettelyvaihetta on tarpeen, ja jokaisen yli 30 liittymisjakson avaaminen on hyväksyttävä yksimielisesti.
Ranskalais-saksalaisen ehdotuksen mukaan kaikki asiaankuuluvat jaksot avattaisiin, kun Euroopan komissio katsoo, että aika on oikea.
Merz huomautti, että uusia jäseniä ei ole liittynyt EU:hun 13 vuoteen. ”Se osoittaa, että epäonnistumiset ovat myös Euroopan unionin puolella; ja tänään haluamme voittaa ne.”
Hän ilmaisi toiveensa, että huippukokous pääsisi yhteisiin päätelmiin, joita voitaisiin sitten toteuttaa Brysselissä.
Asiaankuuluvat maat ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia sekä Moldova, joka rajautuu Ukrainaan.
Pitkä odotus jäsenyydelle
Useimmat Länsi-Balkanin maat ovat odottaneet vuosia, ja joissakin tapauksissa vuosikymmeniä, päästäkseen EU:hun.
Pohjois-Makedonia on pyrkinyt jäsenyyteen 22 vuoden ajan, kun taas Kosovo on tavoitellut tiiviimpää integraatiota neljän vuoden ajan, mutta ei ole vielä saanut virallista ehdokasstatusta, koska viisi EU:n jäsenvaltiota eivät tunnusta sen itsenäisyyttä.
Montenegro on tunnettu edistyneimpänä ehdokkaana ja toivoo pääsevänsä liittymisneuvotteluissa päätökseen ensi vuonna, mikä voisi avata tietä jäsenyydelle vuoteen 2030 mennessä.
Toinen EU-Moldova huippukokous on suunniteltu pidettäväksi Brysselissä 22. kesäkuuta.
(Kirjoittajat: Michael Fischer, Ansgar Haase ja Gregor Mayer).
