Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) mukaan Venäjän hybridikampanja laajenee. Video: EU
Vaarallisin skenaario on, että Venäjä päättää testata kerralla useita hybridivaikuttamisen keinoja. Niin sanoo Neptum Groupin liiketoimintajohtaja, eversti evp. Aapo Cederberg.
Monialainen isku voisi Cederbergin mukaan kohdistua samaan aikaan sähköverkkoon ja tietoliikenteeseen. Iskuun voisi yhdistyä myös sabotaasia, joka voisi tarkoittaa siltaräjäytyksiä, mastojen kaatumista tai kaapelirikkoja. Vaikutus olisi silloin paljon suurempi kuin yksittäisellä operaatiolla.
– Jos pystytään tekemään kompleksinen operaatio, jossa tehdään monia asioita yhtä aikaa, silloin yhteiskunnan normaali toiminta ja ihmisten normaali elämä häiriintyvät vakavasti, Cederberg selittää.
Jokainen hybridioperaatio on myös tiedustelua.
– Kerätään tietoa siitä, miten yhteiskunta reagoi, mikä on vaste ja miten nopeasti se toipuu. Heillä on aika hyvä käsitys siitä, mihin kannattaa iskeä.
Eversti evp. Aapo Cederbergin mukaan Venäjä kerää jatkuvasti tiedustelutietoa siitä, mihin kannattaa iskeä. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Viime aikojen tapahtumat ovat käynnistäneet Euroopassa keskustelun Venäjän hybridivaikuttamisen kiihtymisestä.
Saksan hallitus syytti Venäjää siitä, että Leipzigin lentokentältä löydettiin elokuussa räjähdelastissa oleva drooni.
Viime päivinä Saksassa on uutisoitu useista sabotaasiyrityksistä Saksan sähköverkkoa vastaan.
Hybridikampanjan kiihtymisestä ovat varoittaneet esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok).
– Venäjä jatkaa brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainassa, ja nyt olemme huomanneet, että Venäjä laajentaa hybridikampanjaansa Eurooppaa vastaan, Valtonen totesi epävirallisen EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä Irlannissa viitaten Leipzigin droonitapaukseen.
Venäjälle on tärkeää voida kiistää syytökset hybriditeoista. Leipzigin tapauksessa Putin syytti Saksaa räjähdedroonin lavastamisesta. Kuva: Vjatsheslav Viktorov / Roscongress / Reuters
Orpo sanoi elokuun lopussa suurlähettiläskokouksessa, että Venäjä muodostaa Euroopassa pitkäkestoisen turvallisuusuhan. Hänen mukaansa Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen lisääntyy.
Stubbin mukaan esimerkiksi droonitapaukset niin Suomessa kuin Euroopassa ovat osa ”uutta normaalia”.
Tämä on sitä, mitä olemme tehneet vuosikymmenet. Nyt sen merkitys korostuu ja rupeaa kantamaan hedelmää, että meillä on hyvä varautumisen kulttuuri.
Kyberturvallisuusasiantuntijana tunnettu Cederberg pitää erityisen haavoittuvaisena digitaalista infrastruktuuria.
– Venäjä pyrkii vaikeuttamaan meidän jokapäiväistä elämäämme. Se palvelee heidän päämääriään, jos meillä ei ole sähköä tai jos kännykät eivät toimi, hän kuvailee mahdollisia keinoja.
Cederbergin mukaan sähköverkko, telekommunikaatiojärjestelmä ja satelliitit tekevät digitaalisesta infrastruktuurista haavoittuvaisen. Jos jokin kolmesta tippuu pois pelistä, koko järjestelmä häiriintyy.
– Kun kommunikaatio pysähtyy, se vaikuttaa ihmisten kriisinsietokykyyn. Digiajan ihminen on tottunut, että kännykkä on koko ajan käytössä ja siitä näkee, mitä maailmalla tapahtuu. Kun puhelin ei toimikaan, ollaan vähän hukassa.
Cederberg arvioi, että Venäjä käy koko ajan aggressiivisemmaksi samaan aikaan, kun maa on yhä ahtaammalla Ukrainassa. Hänen mukaansa Venäjän toiminnan tavoitteena on heikentää Euroopan tukea Ukrainalle.
– Nämä ovat sivurintamia Venäjän sodassa Ukrainassa. Näiden kautta pyritään vaikuttamaan eurooppalaisiin ihmisiin ja ennen kaikkea poliittisiin päättäjiin, jotta ne vähentäisivät tukeaan Ukrainalle.
Cederberg kuitenkin muistuttaa, että Venäjän toimet eivät ylitä sodan kynnystä ja että poliittisella tasolla Venäjä voi kiistää syytökset. Niin se teki myös Leipzigin tapauksessa.
Uusia kaapelirikkoja ei voi sulkea pois. Eagle S -öljytankkeri katkoi useita kaapeleita joulupäivänä 2024. Kuva: Lassi Rinne
Kesän mittaan Baltiassa ja Puolassa varoiteltiin Venäjän valmistelevan jopa sotilaallista hyökkäystä, mutta siihen Cederberg ei usko. Hänen mukaansa Venäjä on tällä hetkellä kiinni Ukrainan sodassa.
Venäjä luo narratiiveja, joilla pelotellaan ihmisiä. Kyse on aggressiivisesta informaatiosodankäynnistä, Cederberg selittää.
– Venäjä taiteilee nuoralla.
Koko ajan pitää saada enemmän pelotevaikutusta ja poliittista vaikutusta, mutta samalla varotaan, ettei syntyisi uutta aseellista konfliktia.
– Diktaattorit harrastavat turvautumista älyttömiin juttuihin, mutta mielestäni ei olla vielä siinä pisteessä.
Cederbergin mukaan digiajan ihmisille tulisi vaikeuksia, jos yhteydet esimerkiksi puhelimiin yhtäkkiä katkeaisivat. Kuva: Irene Stachon / IS
Cederberg uskoo, että iskut kriittistä infrastruktuuria vastaan jatkuvat, sillä Venäjä on todennut iskut tehokkaiksi.
Ennen täysimittaisen hyökkäyssodan syttymistä Venäjä iski toistuvasti myös Ukrainaa vastaan kyberhyökkäyksin, Cederberg muistuttaa.
Sähköverkko on yksi hybridi-iskujen mahdollisista kohteista. Kuva: Kalle Koponen / HS
Cederbergin mukaan Venäjä pohtii tarkkaan, millaisen eskalaatioriskin se haluaa lännen kanssa ottaa. Laajamittainen monialainen operaatio tarkoittaisi uudenlaista eskalaatiota.
– On se mahdollista, mutta en pidä sitä hirveän todennäköisenä. Todennäköisempää on tällainen pienillä jatkuvilla hybridioperaatioilla nakertaminen, hän pohtii.
Ukrainassa Venäjä tavoittelee hänen mukaansa sellaista osavoittoa, jolla se pystyy kävelemään kuivin jaloin pois sodasta.
– Se on Putinin minimitavoite. Nämä muut ovat sivuasioita, joilla pyritään vaikuttamaan tähän päämäärään.
Suomi on Cederbergin mukaan etulinjan maana ilmeinen kohde hybridioperaatioille.
Toisaalta Suomi on hyvin varautunut Venäjän aggressioihin.
Cederberg muistuttaa, että tavallinen kansalainen voi pitää kiinni kotivarasta ja huolehtia, että patteriradiot toimivat. Tärkeää on myös se, että viranomaistiedottaminen toimii.
– Tämähän on sitä, mitä olemme tehneet vuosikymmenet. Nyt sen merkitys korostuu ja rupeaa kantamaan hedelmää, että meillä on hyvä varautumisen kulttuuri.
