Hiippijäiskit rakentavat pesänsä yleensä koivuihin, joiden reikiä on kaivanut tikantäplä. Kuva: Tuomas Lahti / Helsingin kaupunki.
Helsingin siperianhiippijäiskikannan kasvu oli nopeaa 2010-luvun loppuun asti, mutta viime vuosina kanta on pysynyt melko vakaana. Näin Helsingin kaupunki tiedotti maanantaina tutkimuksen perusteella.
Vuonna 2024–2025 tehdyt kartoitukset päivittivät tietoa lähes kaikista tunnetuista elinympäristöistä.
Siperianhiippijäiskien esiintymistä Helsingissä on seurattu kevästä 2014 lähtien. Tuolloin siperianhiippijäiskikanta kasvoi nopeasti ja levisi kohti itää ja kaakkoa Helsingin luoteisosista.
Siten siperianhiippijäisten leviäminen on tasaantunut.
Vuonna 2024 ja 2025 tehdyissä kartoituksissa tarkistettiin vanhoja paikkoja, joista ei ollut viimeaikaisia havaintotietoja, sekä metsäalueita, jotka oli aiemmissa kartoituksissa arvioitu sopiviksi siperianhiippijäisille.
Työ jaettiin kahtena vuonna, jotta koko kaupungin siperianhiippijäisten elinympäristöistä oli saatavilla ajantasaisin tieto.
Kevään 2025 kartoituksen jälkeen kaikki Helsingin kaupungille tunnetut siperianhiippijäisten asuttamat alueet on tarkastettu ainakin kerran keväällä 2023–2025, lukuun ottamatta Keskuspuistoa.
Seuranta-aineiston perusteella Helsingin siperianhiippijäiskanta saavutti huippunsa vuonna 2018 ja 2019. Sen jälkeen osa elinympäristöistä on hylätty, ja uusia elinympäristöjä on muodostunut vähän. Helsingin siperianhiippijäisten määrä on pysähtynyt huippuvuosia alhaisemmalle tasolle, mutta se on pysynyt melko vakaana vuodesta 2022 lähtien.
Enemmistö siperianhiippijäishavainnoista Helsingissä on tehty sekametsissä, joissa kuusivaltaisissa metsiköissä kasvaa runsaasti nuoria lehtipuita.
Suuret kuuset ja koivut ovat elintärkeitä siperianhiippijäisille, ja näitä puita löytyy lähes kaikista niiden elinympäristöistä. Hiippijäiset rakentavat pesänsä yleensä koivuihin, joiden reikiä on kaivanut tikantäplä. Pieni osa siperianhiippijäisistä asuu puistojen luontaisimmissa osissa vanhojen puiden keskellä. Suuret lehtokuuset ja koivut ovat tärkeitä ravinnonhankintapaikkoja siperianhiippijäisille, ja ne viihtyvät myös tukevien kuusten seassa.
Vuonna 2024 ja 2025 määritettiin kaksi uutta ydinaluetta ja yksi uusi elinympäristöalue siperianhiippijäisille. Näiden alueiden myötä Helsingissä sijaitsevien siperianhiippijäisten asuttamien metsä- ja puistoalueiden kokonaismäärä on noin 160. Noin kaksi kolmasosaa näistä alueista on ollut asuttuna viime vuosina. Itä-Helsingissä on vain yksittäisiä havaintoja siperianhiippijäisistä, eikä siellä ole vielä muodostunut pysyvää kantaa. Itä-Helsingissä olisi runsaasti siperianhiippijäisille sopivia metsäalueita, mutta näiden alueiden asuttaminen vaatisi riittävän määrän yksilöitä, jotka ylittäisivät Lahdenväylän moottoritien.
”Siperianhiippijäiskannan turvaamiseksi Helsingissä olisi erittäin tärkeää, että laji leviäisi myös Itä-Helsinkiin, jossa on runsaasti sopivia metsäalueita. Lajin leviämisen varmistaminen Itä-Helsinkiin vaatii riittävien elinympäristökoridorien säilyttämistä,” sanoi Helsingin ympäristöviraston ympäristöasiantuntija Ari Turula.
