Venäjästä tulee entistä vihamielisempi, arvioi raportti. Kuvassa presidentti Vladimir Putin vierailulla ohjusristeilijä Varjagilla 12. elokuuta. Varjag kuuluu Venäjän Tyynenmeren-laivastoon. Kuva: Gavriil Grigorov / Sputnik / Reuters
Venäjä säilyy Suomen keskeisenä sotilaallisena uhkana ja esiintyy tulevaisuudessa nykyistä avoimemmin vihamielisenä toimijana, arvioivat Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen asiantuntijat tuoreessa julkaisussa.
Majuri Antti Pihlajamaan johtaman tutkimusryhmän englanninkielisen raportin titteli on Era of Unrest: Finnish Future Operating Environment 2040 (Levottomuuden aika: Suomen tuleva toimintaympäristö 2040).
Raportin kahden pääskenaarion otsikot ovat ”epävarmuus jatkuu” ja ”sota Euroopassa”.
Jälkimmäinen skenaario on todella synkkä. Siinä Yhdysvallat on vetäytynyt suurelta osin Euroopasta ja keskittynyt vastaamaan Kiinan uhkaan. Kiina on ottanut hallintaansa Taiwanin.
Venäjä puolestaan käyttää Yhdysvaltojen vetäytymistä hyväkseen, ja Naton pelote pettää. Venäjä miehittää skenaariossa Suwalkin käytävän Puolan ja Liettuan välissä. Venäjä on liittänyt Valko-Venäjän itseensä ja ottanut Kiinan tukemana haltuunsa Norjalle kuuluvat Huippuvuoret.
Nato aktivoi Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan, mutta Naton puolustussuunnitelmien toteuttaminen takkuaa. Eurooppalaisten jäsenmaiden asevoimilta puuttuu huipputeknisiä suorituskykyjä eikä puolustusteollisuuden kapasiteetti riitä pitkään kulutussotaan.
Lopulta Venäjä esittää Suomelle ja Baltian maille uhkavaatimuksen ja vaatii turvatakuita. Kun Suomi kieltäytyy, Venäjä hyökkää Pohjois-Suomeen. Venäjän joukkojen tavoitteena on päästä Suomen ja Ruotsin kautta Norjan rannikon satamiin. Venäjä hyökkää myös Baltian maihin, valtaa Viron rajakaupungin Narvan ja pyrkii kaukovaikutteisilla aseilla eristämään Suomen ja Baltian muusta Natosta.
Tutkijat eivät arvioi suursodan skenaarion todennäköisyyttä. Se on yksi mahdollinen kehityskulku, mikäli epävarmuudet kehittyvät huonoimpaan suuntaan ja Venäjän suuntaan rakennettu pelote pettää.
Lue lisää: Dystooppiset lausunnot Suomesta leviävät Venäjällä – ”Tämä on vasta alkua”
Lue lisää: Puolustusvoimat hankkii mikrolennokkeja Instalta 14 miljoonalla eurolla
Lue lisää: Lehti: Venäjällä iso sotaharjoitus vain kilometrien päässä Norjan rajasta
Puola linnoittaa rajojaan varautuakseen Venäjän uhkaan. Kuva panssariesteiden rakennustöistä Zabrost Wielkissä, Puolan koillisosassa 20. elokuuta. Kuva: MARCIN OBARA, EPA / AOP
Toimintaympäristön muutosten taustalla on tutkijoiden arvion mukaan useita ajureita. Tutkijat tunnistavat viisi suurta muutosvoimaa, joista yksi on kiristyvä suurvaltakilpailu. Sen keskeisiä epävarmuuksia ovat Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen, Venäjän suurvaltapyrkimykset ja Kiinan kasvava vaikutusvalta.
Kuuma sota ei ole väistämätön seuraus muutoksesta.
”Epävarmuus jatkuu” -skenaariossa Euroopassa ei syty avointa suursotaa, mutta sotilaallisen voimankäytön uhka on kasvanut. Tämä kehityskulku on näkyvissä jo nyt.
Venäjä jatkaa raportin skenaariossa hybridivaikuttamista, kyberoperaatioita, sabotaaseja ja informaatiovaikuttamista. Siis juuri sitä laaja-alaista vaikuttamista, josta Suomi ja Eurooppa ovat jo keränneet karvaita kokemuksia.
Länsimaiden oppiessa torjumaan vaikuttamista käy uusien ja yllättävien keinojen löytäminen Venäjälle kuitenkin yhä vaikeammaksi. Tämä saattaa johtaa entistä suorempiin ja rohkeampiin vaikuttamisyrityksiin, raportti arvioi.
Samaan aikaan Yhdysvallat keskittää yhä suuremman osan sotilaallisista voimavaroistaan Kiinan haastamiseen Aasian-Tyynenmeren alueella. Yhdysvaltojen sotilaallisen roolin heikentyessä joutuvat eurooppalaiset Nato-maat ottamaan aiempaa suuremman vastuun puolustuksestaan. Britannian, Ranskan, Saksan ja Puolan merkitys Natossa kasvaa.
Suomen kannalta tämä avointa suursotaa lievempi skenaario merkitsisi lähes jatkuvaa korkeaa valmiutta, tutkijat arvioivat. Useita häiriöitä voisi olla käynnissä yhtä aikaa eikä yhteiskunnalle tai puolustusjärjestelmälle jäisi niiden välissä aikaa palautua.
Lue lisää: Lehti: Venäjä rakentaa rajoilleen salaisia tukikohtia drooneille
Lue lisää: Näin Yhdysvallat selvittää Nato-kumppanien uskollisuutta – Häkkänen kommentoi kirjettä
Raportin synkimmän skenaarion mukaan Suomi voi joutua sotaan Venäjää vastaan. Kuva Puolustusvoimien harjoituksesta Porin prikaatissa Niinisalossa joulukuussa 2025. Kuva: Antti Hämäläinen, IS
Tutkimus tarkastelee vielä lisäksi neljää radikaalia ”entä jos” -vaihtoehtoa.
Niistä ensimmäisessä suurvallat jakavat maailman etupiireihin. Pienelle valtiolle epävakain tilanne olisi joutuminen suurvaltojen väliseksi kiistanalaiseksi alueeksi, jossa se joutuisi jatkuvien painostusyritysten kohteeksi.
Toisessa vaihtoehdossa Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttinen yhteys katkeaa kokonaan. Tutkijoiden mukaan se olisi kova isku Naton uskottavuudelle. Liitto voisi jopa hajota tai jäädä muodollisesti olemassa olevaksi mutta käytännössä toimintakyvyttömäksi.
Samalla Euroopan ydinasepelotteen uskottavuus joutuisi kriisiin, sillä se nojaa suurelta osin Yhdysvaltoihin.
Kolmannessa vaihtoehdossa yli 80 vuotta kestänyt ydinaseiden käytön tabu murtuu. Ydinaseet voisivat muuttua peloteaseista varsinaisiksi sodankäynnin välineiksi. Tämä kehityskulku voisi saada useat uudet valtiot harkitsemaan omien ydinaseiden hankkimista.
Lue lisää: Puola syyttää – Venäjällä ”ennenkuulumaton” suunnitelma
Lue lisää: Ukrainan suurlähettiläältä vakava varoitus: Venäläiset valmistautuvat uuteen eskalaatioon
Kestääkö suomalaisten maanpuolustustahto? Kuva kutsunnoista Sastamalassa syyskuussa 2025. Kuva: Mika Lampi
Lue lisää: Näin moni varusmies keskeytti varusmiespalveluksen tänä vuonna
Neljäs entä jos -skenaario koskee Suomen sisäisiä muutoksia.
Tässä skenaariossa maanpuolustustahto romahtaa pitkän polarisaation, eriarvoisuuden, yhteiskunnallisen epäluottamuksen ja vihollisen onnistuneen informaatiovaikuttamisen seurauksena.
Tutkijoiden mukaan sillä olisi vakavia vaikutuksia Suomen yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin nojaavaan puolustusjärjestelmään.
Kaikkien näiden mahdollisten kehityskulkujen yhteinen nimittäjä on epävarmuus.
Raportin mukaan yksi Suomen tulevaisuuden ongelmista on se, että puolustusjärjestelmämme tekee selvän eron rauhan ja sodan välillä. Venäjä ei tutkijoiden mukaan vastaavaa eroa juuri tee. Tämä on haaste muun muassa Suomen lainsäädännön, viranomaisten toimivaltuuksien, organisaatioiden ja koko toimintakulttuurin näkökulmasta.
Tutkijoiden mukaan Suomen pitäisi välttää puolustusjärjestelmän pitämistä jatkuvasti ”ylikierroksilla”. Samalla Suomen pitäisi kyetä reagoimaan nopeasti tilanteisiin, joita ei ole osattu ennakoida.
Lue lisää: NYT: Putin antoi käskyn tuhota Nato sisältäpäin – kiikarissa nyt yksi maa
Kumppanuudet ovat Suomelle ”elämän ja kuoleman kysymys”, arvioi raportti. Kuvassa Saksan merivoimien meripataljoonan sotilas harjoituksessa KIrkonmaan saarella Kotkan edustalla toukokuussa 2026. Kuva: Mika Ranta / HS
Katso Nopeat: Voiko Puolustusvoimat määrätä inttiin vuodeksi?
Tutkijoiden mukaan Suomen turvallisuuden avain on oman vahvan puolustuksen yhdistäminen aktiiviseen Nato-politiikkaan ja tarkkaan valittuihin, toimiviin kumppanuuksiin.
Erityisen tärkeitä ovat liittolaiset. Raportissa kumppanuuksia kuvataan Suomelle jopa ”elämän ja kuoleman kysymykseksi”.
Suomen pitäisi rakentaa tutkijoiden mukaan suhteita valtioihin, joilla on sekä kykyä että halua auttaa Suomea kriisissä. Se ei ole helppoa, sillä kumppanuuksiin liittyy epävarmuuksia. Tulevatko ystävät apuun hädässä? Vahvoilla ja kyvykkäillä valtioilla voi olla tiukassa paikassa muita intressejä, halukkailla taas ei ole avunantoon riittäviä kykyjä.
”Venäjän toimilla voi olla kumppanuuksia hajottava tai yhdistävä vaikutus. Sitoutuminen kumppaneihin joko heikkenee, jos maat pelkäävät yhteistyön aiheuttavan niille itselleen kielteisiä seurauksia, tai vahvistuu, jos kumppanit näkevät yhteisen uhan, joka yhdistää niitä”, tutkijat kirjoittavat.