Caption: Näkymä Lahdesta, Suomessa, esittää kaupungin tiheää metsää ja asuinalueita järven taustalla. Kuva: Lahden kaupunki, Juha-Pekka Huotari.
Lahden kaupunki on noussut Suomen vihreimmäksi kaupungiksi, vähentäen päästöjä 64 prosenttia vuodesta 1990 lähtien, kaupungin viranomaiset kertoivat.
Lahti on tullut Suomen ensimmäiseksi suureksi hiilineutraaliksi kaupungiksi korvaamalla hiilen uusiutuvalla energialla, kunnostamalla aikaisemmin voimakkaasti saastunutta järveä, suunnittelemalla julkista liikennettä uudelleen ja laajentamalla kierrätystä kiertotalouden aloitteiden kautta 26 vuoden aikana.
Viisikymmentä vuotta sitten Vesijärven vesi oli niin saastunutta, että se symboloi Lahden teollisen kasvun ympäristövaikutuksia. Nykyisin asukkaat uivat jälleen järvessä, mikä heijastaa vuosikymmenten ympäristösijoituksia.
“Lahden muutos sai alkunsa kasvavasta huolesta saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta,” sanoi Mikko Hallonen, itsenäinen kestävyysneuvoja Helsingistä, Daily Finlandille.
“Lahdessa haluttiin tarttua ilmastonmuutokseen. Huoli ympäristöstä ja saastumisesta oli läsnä,” Hallonen totesi.
“He halusivat löytää keinoja saavuttaa kestävää kasvua, jotta kaupunki pysyisi elinvoimaisena, kiinnostavana ja houkuttelevana, ja jatkaa kestävää kehitystä.”
Johanna Särkijärvi, Lahden ympäristödirektori ja kasvupalveludirektori, kertoi, että kaupungin ympäristön kestävyysstrategia on laajentunut tasaisesti 1970-luvulta lähtien.
“Matkamme alkoi Vesijärven kunnostamisesta 1970-luvulla. Se kehittyi kunnianhimoiseksi hankkeeksi, joka keskittyi ilmastoneutraaliuteen, kiertotalouteen, biodiversiteettiin ja planeetan terveyteen,” Särkijärvi sanoi. “Tämä erottaa Lahden muista kaupungeista.”
“Mikä tekee Lahdesta erityisen, on se, että kestävyys ei ole erillinen ohjelma tai brändäysprojekti,” Särkijärvi sanoi. “Se on pitkäaikainen kehityspolku, joka on muovannut kaupunkia vuosikymmenten ajan.”
Hallonen mainitsi, että poliittiset päättäjät tukivat kunnianhimoisia ympäristöpoliittisia linjauksia ja pitkäaikaisia investointeja kaupungin muokkaamiseksi.
Lahti on vaiheittain luopunut hiilestä uusiutuvan energian ja vähähiilisten energialähteiden, kuten kestävästi tuotetun biomassan, lämpöpumppujen ja jätelämpöhankintojen, hyväksi, mikä on merkittävästi vähentänyt päästöjä ja parantanut ilmanlaatua.
“Olemme saavuttaneet merkittävää edistystä energian tuotannossa,” Särkijärvi sanoi. “Ensisijainen tavoitteemme on saavuttaa ilmastoneutraalius ja jatkaa päästöjen vähentämistä eri sektoreilla.”
Energia oli vain yksi osa Lahden muutosta. Kaupunki on investoinut voimakkaasti kiertotalouden aloitteisiin, suunnitellut liikennejärjestelmiä uudelleen ja edistänyt kestävää rakentamista.
Sen sijaan, että rakennuksia käsiteltäisiin kertakäyttöisinä, Lahti kannustaa suunnittelemaan niitä uudelleenkäytettäväksi.
“Lahti tekee kovasti töitä kiertotalouden toteuttamiseksi,” Hallonen sanoi. “Kun suunnittelet esimerkiksi taloa, suunnittelet sen niin, että kun se puretaan, voit käyttää osia uusien talojen rakentamiseen.”
Lahti johtaa jätteiden kierrätyksessä, ja Lahden liiketoiminta-alueen raportti osoittaa, että se kierrättää 99 prosenttia kunnallisista jätteistään kiertotalouden aloitteiden kautta. Kaupungin viranomaiset kertovat, että siirtyminen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan on auttanut vähentämään energiakustannuksia, kun taas jätteiden vähentämiseen ja kierrätykseen liittyvät toimet ovat vähentäneet kaatopaikka- ja jätehuoltokustannuksia.
Hallonen totesi, että kestävyys on tullut osaksi Lahden asukkaiden päivittäistä elämää. He valitsevat julkisen liikenteen ja pyöräilyn autoilun sijaan ja omaksuvat muita kestäviä käytäntöjä, koska he näkevät taloudelliset hyödyt.
“Ihmiset alkavat ymmärtää, että vihreä kasvu ja saastumisen vähentäminen tekevät asioista edullisempia… Uusiutuva energia tekee energiakustannuksista alhaisempia, koska energiaa ei tarvitse tuoda ulkomailta,” Hallonen sanoi. “Se ei ole vain moraalista; se on yhdistetty taloudelliseen järkevyyteen.”
Lahdelle oli tärkeää varmistaa, että asukkaat näkevät todellisia etuja osana pitkän aikavälin kestävyys suunnittelua. Särkijärven mukaan kestävyys ja taloudellinen kasvu eivät ole vastakkaisia.
”Emme näe kestävyyttä ja taloudellista kasvua kilpailevina tavoitteina,” Särkijärvi sanoi. “Lahdessa kestävyys on yhä enemmän kilpailukyvyn lähde.”
Särkijärvi kertoi, että kaupungin pitkän aikavälin ympäristötavoitteet luovat ympäristön, jossa kestävät yritykset voivat kasvaa.
“Strategiamme on luoda ympäristö, jossa yritykset voivat kehittää ja laajentaa ratkaisuja, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen, kestävään rakentamiseen, biodiversiteettiin ja sähköistämiseen,” Särkijärvi sanoi. “Vahvat ympäristötavoitteet auttavat houkuttelemaan investointeja.”
Särkijärvi mainitsi, että Lahti näkee kestävyyden talouskehitysstrategiana.
“Siksi ympäristötavoitteemme ovat tiiviisti sidoksissa innovaatioihin, yliopistoyhteistyöhön ja liiketoiminnan kasvuun,” Särkijärvi sanoi. “Uskomme, että kaupungit, jotka menestyvät vihreässä siirtymässä, ovat myös niitä, jotka menestyvät taloudellisesti.”
Lahden kestävyysponnistukset saivat tunnustusta, kun se nimettiin vuoden 2021 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Kaupunki käynnisti sen jälkeen julkisia osallistumisaloitteita nimeltä ‘Lahden Euroopan vihreä pääkaupunki 2021 -projekti’ kannustaakseen asukkaita osallistumaan ja oppimaan kaupungin kestävyysponnistuksista.
Kampanja tavoitti suurimman osan kaupungin väestöstä. Vuoden 2024 Lahden kaupungin kunnallispalvelujen kyselyssä havaittiin, että 97 prosenttia asukkaista oli tietoisia siitä, että Lahti oli vuoden 2021 vihreä pääkaupunki, ja 72 prosenttia uskoi, että jatkohanke oli merkittävä.
Huolimatta tästä tunnustuksesta, kaupungin viranomaiset toteavat, että työ on vielä kesken. Särkijärven mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen on yksi kaupungin suurimmista haasteista. Kaupunki pyrkii myös luomaan luontoa myönteistä tulevaisuutta, jossa biodiversiteettiä parannetaan sen sijaan, että sitä heikennetään.
Hallonen totesi, että muiden kaupunkien, jotka toivovat toistavansa Lahden menestyksen, on otettava käyttöön samanlainen lähestymistapa, joka sitouttaa koko kaupungin.
“Tarvitset koko kaupungin lähestymistavan… jossa sitoutat kaikki sidosryhmät,” Hallonen sanoi. “Ihmiset ovat yleensä haluttomia muutokseen. Joten kun selität, että tämä parantaa terveyttäsi, puhdistaa vettä, parantaa luontoa ja tuo lisää liiketoimintaa, näin saat tukea.”
Puoli vuosisataa sen jälkeen, kun Vesijärvi oli tullut ympäristön heikkenemisen symboliksi, järven vesi heijastaa nyt kaupungin uskoa siihen, että taloudellinen kasvu ja kestävyys kulkevat käsi kädessä.
