Putinin ja Trumpin on kerrottu puhuneen puhelimessa kuukausi sitten. Keskusteluyhteyttä Euroopasta Venäjälle ei sen sijaan ole.
Presidentti Niinistö ehdotti Der Spiegel -lehdessä keskusteluyhteyden avaamista Venäjälle.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen tukee ajatusta monentasoisesta vuoropuhelusta.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto painottaa, että Euroopan on ensin vahvistettava puolustustaan.
Auton mukaan keskustelua Venäjän kanssa ei voida avata presidentti Putinin hallinnon aikana.
Miten keskusteluyhteys Venäjään voitaisiin käytännössä avata? Presidentti Sauli Niinistö ehdotti asiaa Der Spiegelin haastattelussa perjantaina. Lehti on Euroopan suurin aikakausijulkaisu, joten ”Putin-kuiskaajana” tunnetun Niinistön viesti on varmasti kuultu ympäri Eurooppaa.
Lue lisää: Niinistö: Vuoropuhelu Venäjän kanssa pitää aloittaa – näin hän perustelee
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) sanoo, että perinteisesti Ukrainan sodan kaltaisten pitkittyneiden sotien ratkaisemiseen tarvitaan keskusteluyhteyksiä monella tasolla.
– Ensiksi olisi luottamuksellista asiantuntijavuoropuhelua ehkä kokonaan julkisuuden ulkopuolella. Sitten olisi diplomaattisten virallisten yhteyksien rakentamista. Ja kolmantena päättävä taho, Koskinen kertoo.
– Varmaankin tällaisia kokeneita valtiomiehiä on mahdollisina henkilöinä, hän sanoo viitaten Niinistön rooliin.
Presidentti Sauli Niinistö on alkanut puhua keskusteluyhteydestä Venäjään. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Toinen reitti olisi YK:n vahvempi panos. Järjestö on tähän mennessä osallistunut lähinnä viljakuljetusten ja lasten vapauttamisen järjestelyyn.
– Vaikka siellä on pattitilanne turvallisuusneuvostossa, niin yleiskokouksen ja pääsihteerin mandaatilla YK:n pitäisi olla selkeästi vahvemmin hakemassa ratkaisua sodalle.
Johannes Koskinen (sd). Kuva: Seppo Kärki / IS
Koskinen on samaa mieltä Niinistön kanssa siitä, että Eurooppa voisi olla paremmin edustettuna Ukrainan sodan lopettamisessa ja vuoropuhelussa Venäjän kanssa. Nyt naruja on vedellyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin kasvotusten vuosi sitten Alaskassa.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) näkee Niinistön haastattelussa olennaisimpana Euroopan puolustuskoneiston kasvattamisen. Hänen tulkintansa mukaan Niinistö halusi kirittää tätä kehitystä antamalla haastattelun.
Hän jakaa Niinistön ajatuksen siitä, että Euroopan on kasvatettava oman puolustuksensa vahvuutta, ja sen jälkeen keskusteluyhteys voidaan avata.
– Kun Euroopalla olisi tarpeeksi voimaa ja keskusteluyhteys Venäjään, voitaisiin estää Venäjän imperialistinen laajentumispyrkimys vanhalla Neuvostoliiton alueella, Autto sanoo.
Autto huomauttaa, että Eurooppa on monin verroin Venäjää suurempi taloudellisesti. Sillä ei siis pitäisi olla mitään ongelmaa laittaa kampoihin itänaapurilleen, jos vain tahtoa löytyy.
– Venäjä on tottunut kunnioittamaan vain voimaa. Jos Eurooppa pysyy heikkona, Venäjä jatkaa toimiaan, Autto sanoo.
Tähän Niinistökin viittasi sanomalla, että Euroopan ja Venäjän välille olisi hyvä saada rakennetuksi hybridisodankäynnin kauhun tasapaino.
Voisiko Suomi sitten avata keskusteluyhteyden yksin muun Euroopan ohi? Auton mukaan ei, koska Suomella ei ole ”mitään keskusteltavaa Venäjän kanssa poliittisella tasolla”.
Heikki Autto (kok). Kuva: Seppo Kärki / IS
Monella saattaa tulla Niinistön avauksesta mieleen kylmän sodan aika ja Suomen ja Neuvostoliiton ”keskusteluvälit” eli suomettumisen aika. Koskinen sanoo, että tällä kertaa tilanne ei olisi samanlainen, koska Suomi ja Eurooppa tekisivät tarpeeksi selväksi, että keskustelemalla painostetaan Venäjää solmimaan rauha.
Niinistöä arvostetaan Venäjän tuntijana pitkin Eurooppaa. Autto on kuitenkin sillä linjalla, että keskustelua Venäjän kanssa ei voida avata Putinin hallinnon aikana.
– Ja kun Venäjän johto vaihtuu, samalla osa Niinistön arvostettavasta asiantuntemuksesta kyllä menetetään, hän pohtii.
Niinistö ei esittänyt ajatustaan ensimmäistä kertaa. Samasta aiheesta on alkanut puhua myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Näyttää siltä, että korkean profiilin keskusteluissa aihe on hyvinkin ajankohtainen.
– Kyllä tällaista pohjatyötä pitäisi eri tahoilla tehdä, Koskinen summaa.