Toukokuussa kerrottiin talouden piristymisestä, ja suomalaiset kommentoivat tuntemuksiaan silloin näin. Uuden raportin mukaan talouskasvuarviot ovat usein epätarkkoja.
Suomessa talousennusteet menevät usein pieleen, eikä niiden pohjalta pitäisi tehdä isoja päätöksiä, selviää Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta raportista.
Seitsemän keskeisen ennustelaitoksen ennustevirheet nousevat keskimäärin yli 100 prosenttiin suhteutettuna talouskasvuun, kertoo raportin kirjoittaja, säätiön asiantuntija Jussi Systä.
Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér huomauttaa, että ensi hallituskaudelle vaadittu 8–11 miljardin euron sopeutus voi kutistua lähelle nollaa tai tuplaantua.
Sosialidemokraattisen ajatuspajan raportti kyseenalaistaa vaalikeskustelun, joka nojaa epätarkkoihin ennusteisiin.
Talouspolitiikkaa tehdään Suomessa epätarkkojen ennusteiden pohjalta, selviää tuoreessa Kalevi Sorsa -säätiön raportista.
Seitsemän keskeisen talousennustajan – valtiovarainministeriön (VM), Suomen Pankin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan, Pellervon taloustutkimuksen, Työn ja talouden tutkimus Laboren, Nordean ja OP Pohjolan – talousennusteet ovat menneet jo pidemmän aikaa pieleen, raportissa todetaan.
– Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan talouden suhdannekäänteitä tai edes kuluvan vuoden talouskasvua. On ongelmallista, että varsin puutteellisille ennusteille on annettu niin keskeinen rooli talouspolitiikassa, sanoo raportin toinen kirjoittaja, säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä.
Kaikkien seitsemän laitoksen talousennusteet perustuvat Tilastokeskuksen vahvistamattomiin tilastoihin. Vuosina 2011–2025 nuo tilastot ovat olleet pielessä keskimäärin 0,7 prosenttia.
– Ennusteet pohjataan vahvistamattomiin tilastoihin, jotka osoittautuvat miltei aina roppakaupalla vääriksi. Kun ennustajat eivät tiedä missä ollaan, heidän on mahdotonta ennustaa, mihin talous on menossa, Systä kiteyttää.
Ennustelaitokset tuppaavat tekemään keskenään samansuuntaisia vääriä ennusteita, joiden laskennallinen virhe kertautuu lisäksi vuosien kuluessa.
– Ennustevirheet nousevat keskimäärin jopa yli sataan prosenttiin, kun poikkeamat suhteutetaan talouskasvuun. Ennustajat eivät siis ole osanneet arvioida, ollaanko tänä tai ensi vuonna taantumassa, rajussa kasvussa vai jossain siellä välillä, Systä sanoo.
Lue lisää: Suomen talous yllätti ekonomistit – kolme lupaavaa merkkiä
Valtiovarainministerin budjettiehdotus perustuu osin talouden kehityksen ennustuksiin. Nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) esitteli oman ehdotuksensa elokuun alussa. Kuva: Juri Rings / HS
Suomen politiikassa ennusteet saavat suuren roolin, koska budjetit ja hallitusohjelmat laaditaan VM:n ennusteiden pohjalta. Siten ennusteet vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään.
Ensi hallituskaudelle on ennustettu tarvittavan 8–11 miljardin sopeutuksia. Eri eduskuntapuolueet ovat jo kertoneet, miten tuon noin kymmenen miljardin potin aikovat säästää. Vaalikeskustelu siis kiteytyy pitkälti ennustamisen varaan.
– Vaadittu 8–11 miljardin euron sopeutusvaatimus voi aivan hyvin kuivua lähelle nollaa tai sitten se voi tuplaantua. On hölmöä sitoa päätöksiä tiukasti ennusteisiin, jotka osuvat aina harhaan. Päätöksiä pitäisikin tarkistaa jälkikäteen, kun todellinen talouskehitys on tiedossa, säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér toteaa.
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja.
