SM-liigan superkausi alkaa 1. syyskuuta. Video: IS
Turku
Lue tiivistelmä
Ilkka Paanasen mielestä suomalainen jääkiekko elää vaarallisessa harhassa.
Supercell-miljonääri näkee jääkiekon hävinneen otettaan lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajasta.
TPS:n pääomistajan mielestä ylimielisyyteen tuudittautuneen lätkäväen olisi herättävä ja uudistuttava.
Näytä lisää
Turun Palloseuran pääomistaja Ilkka Paananen ravistelee suomalaista jääkiekkoyhteisöä. Supercell-miljonääri kertoo olevansa ”erittäin huolissaan” SM-liigan tulevasta suosiosta ja taloudellisesta kannattavuudesta.
– Jääkiekolla on poikkeuksellisen suuri asema Suomessa. Mutta kun kaikki relevantit mittarit huomioidaan, lätkä alisuorittaa niillä ihan jokaisella. Ihan selkeästi, Paananen lataa.
Keskustelun pohjana on kysymys siitä, onko suomalaisen pääsarjajääkiekon pyörittäminen enää taloudellisesti mahdollista ja järkevää ilman, että seuran ympärillä on muuta kannattavaa liiketoimintaa tai rikas tukija.
– Se on äärimmäisen hyvä ja oleellinen kysymys, Paananen näkee.
Iso osa SM-liigan seuroista pyörii tappiollisina.
– Hälyttävää on, että jopa Tappara on tehnyt valtavia taloudellisia tappioita, vaikka se on voittanut mestaruuksia ja pelaa modernissa areenassa. Herää väistämättä kysymys: miten se on ylipäätään mahdollista, hän jatkaa.
Paananen ja hänen bisneskumppaninsa Mikko Kodisoja ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana paikanneet TPS:n taloustappioita reippaasti päälle kymmenellä miljoonalla eurolla.
– TPS ei ole missään asemassa neuvomassa ketään. Pointti tässä on, että koko suomalaisella lätkäväellä on isossa kuvassa peiliin katsomisen paikka, Paananen alleviivaa.
Ylimielisyys ja tuudittautuneisuus. Paanasen mielestä Suomi-lätkä on jäänyt niiden vangiksi.
– Leijonat pärjää kansainvälisesti, mikä on tietysti hieno asia. Suomessa jääkiekon suosio on kuitenkin aivan liikaa Leijonien varassa – siis yhden kortin varassa, Paananen katsoo.
Suomalainen jääkiekko on tuudittautunut Leijonien menestykseen ja vanhaan kansallislajiasemaansa, vaikka samaan aikaan seurajääkiekon talous, yleisöpohja ja nuorten kiinnostus ovat Paanasen mukaan vakavassa vaarassa.
– Suomi-lätkä on vuosien saatossa päässyt helpolla. Jatkossa sama ei enää kanna.
Mielestäni suomalainen kiekkoväki ei ole vieläkään herännyt siihen samaan taisteluun, vaikka se on myös lätkän näkökulmasta koko pelin ydin tulevaisuudessa.
Peliyhtiö Supercellin lisäksi Paananen on ollut mukana muun muassa ruoankuljetuspalvelu Woltin taustalla.
– Irrotan itseni tässä kohtaa TPS:n omistajan roolista ja puhun enemmän Supercellin näkökulmasta. Supercell taistelee joka päivä lasten ja nuorten – ja miksei aikuistenkin – vapaa-ajasta. Se kilpailu on äitynyt jo järjettömän kovaksi, Paananen pohjustaa.
Paananen ei puhu vapaa-ajasta ulkopuolisena moralistina. Hän on tehnyt omaisuutensa bisneksessä, jossa jokainen minuutti pitää voittaa katsojalta, pelaajalta ja käyttäjältä uudelleen.
Supercellin pelit ovat maailmanlaajuisia vapaa-ajan tuotteita, eivät paikallisia perinnelaitoksia. Siksi hänen varoituksensa osuu suoraan suomalaisen jääkiekon kipupisteeseen: lätkä ei kilpaile vain toisia lajeja vaan koko globaalia viihde- ja peliteollisuutta vastaan.
– Mielestäni suomalainen kiekkoväki ei ole vieläkään herännyt siihen samaan taisteluun, vaikka se on myös lätkän näkökulmasta koko pelin ydin tulevaisuudessa.
Paananen muistuttaa aikojen muuttumisesta.
– Itse kasvoin aikanaan Turussa. Silloin nuoret halusivat päästä nimenomaan TPS:n peleihin, koska juuri muutakaan tekemistä ei ollut. Nyt tilanne on täysin toinen, Paananen korostaa.
– Nyt myös suomalaisten vapaa-aika on täynnä mitä erilaisimpia vaihtoehtoja. Esimerkiksi NHL, F1 sekä tietokone- ja kännykkäpelit kilpailevat kaikki siitä samasta ajasta.
TPS:n viime kausi oli pettymys. Joukkue jäi liigassa sijalle 13. Kuva: Jussi Eskola
Paanasen mielestä jääkiekkopelien seuraaminen paikan päällä on ”aina suuri etuoikeus”, mutta hän pelkää, ettei varsinkaan uusi sukupolvi pidä sitä enää samanlaisena elämyksenä.
– Olen todella huolissani siitä, pystyykö jääkiekko tulevaisuudessa houkuttelemaan lapsia ja nuoria mukaan lajitoimintaan. Sama koskee maahanmuuttajia, joista tulee koko ajan isompi osa suomalaista yhteiskuntaa, hän sanoo.
– Tätä menoa kymmenen vuoden päästä saatetaan huomata, että lätkä hävisi taistelun lapsista ja nuorista jalkapallolle ja koripallolle.
Paanasen mielestä kiekkoväen olisi opittava nöyryyttä.
– Mielestäni vaatii ääretöntä nöyryyttä ja samaan aikaan rohkeutta miettiä jääkiekossa asioita täysin uusiksi. Itsestään asiat eivät enää tapahdu, hän peräänkuuluttaa.
– Ajattelen vilpittömästi niin, että jos mikään ei muutu, Suomi-kiekon suosio voi olla aidosti vaarassa seuraavien kymmenen tai parinkymmenen vuoden jälkeen.
