Jos pelaat tänä päivänä hitaasti, häviät, tiivistää valmentaja Joonas Iisalo. MIKKO STIG / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Maajoukkueen apuvalmentajan ja liiton pelaajakehitysvastaavan mukaan lisää nopeutta voidaan löytää tekniikoista, taidoista ja päätöksenteosta.
Koripallomaajoukkueen apuvalmentaja Joonas Iisalo on kesäkuusta alkaen toiminut myös Koripalloliiton pelaajakehitysvastaavana. Kun alkukesän avoin harjoitusjakso ja maajoukkueen elokuun MM-karsintapelit ovat päättyneet, Iisalon tehtäviin kuuluu tulevaisuuden pelitavan ja harjoittelun suunnittelu.
– Kyky voittaa ja kehittää pelaajia samanaikaisesti on se ultimaattinen tavoite, johon pyritään, Iisalo totesi maajoukkueen harjoitusten yhteydessä Kisakalliossa viime viikon maanantaina.
Kun Iisalolta kysytään, mihin suuntaan hän odottaa huippukoripallon kehittyvän, vastaus alkaa pelin nopeutumisesta.
– Aiemmin oli monenlaisia pelitapoja, mutta nykyään, jos pelaat hitaasti, häviät. Nopeasti pelaamalla saa ainakin jonkinlaisen mahdollisuuden voittoon.
Missä sitten lisää nopeutta voidaan löytää? Vuosikausia suunnitelmallisesti harjoitelleiden aikuisten huippu-urheilijoiden nopeuden kehittäminen on haastavaa, jos se tarkoittaa esimerkiksi juoksunopeuden parantamista. Iisalo ajattelee kuitenkin pelin yksityiskohtia, joita monet katsojat eivät todennäköisesti huomaa.
– Se löytyy tekniikoista, taidoista ja päätöksenteosta. Siellä on asioita, joita voidaan jatkuvasti nopeuttaa.
Työkalupakissa puutteita
Kun Iisalo veti alkukesällä yhdessä maajoukkueen toisen apuvalmentajan Teemu Rannikon kanssa maajoukkueen avoimia harjoituksia Urhea-hallissa, hän huomasi, että kaikkien pelaajien osaaminen ei riittänyt sellaisiin tekniikoihin, jotka mahdollistaisivat pelin nopeuttamisen.
– Jos ajatellaan esimerkiksi syöttötaitoa, se työkalupakki, josta ratkaisu valitaan, on suomalaispelaajilla todella rajallinen, Iisalo kertoi.
Kotimaisesta pääsarjasta Korisliigasta Iisalo on havainnut huolestuttavan ilmiön.
– Ulkomailta on nähty, että taitorajoitteiset roolipelaajat alkavat hävitä. Talenttia on oltava huomattavasti enemmän. Olen huolissani siitä, että Korisliigassa tällaiset alimittaiset, kovaa ja kollektiivisesti pelaavat roolipelaajat ovat palanneet.
Iso laiva kääntyy hitaasti
Iisalon mielestä maajoukkueen pelitavan tulee olla dynaaminen.
– Voimme pitää joistakin ideoista, mutta emme voi jäädä niiden kanssa naimisiin. Se on mielestäni tärkeä asia.
Jos koripallokentillä vauhti kiihtyy, samaa voi sanoa myös informaation liikkumisesta. Siksi kaikki menestyvät taktiset ideat kopioidaan nopeasti ympäri maailmaa.
– Kaikki kopioidaan hyvin, hyvin nopeasti, mutta se ei tarkoita, että harjoittelua ja tapoja voisi kopioida. Taktisia asioita voi kopioida, mutta puhumme mitä tahansa, parketilla pelaajat kuitenkin helposti palaavat niihin tottumuksiin, joihin he haluavat mennä. Niissä on vielä paljon potentiaalia kehittyä ja muuttua.
Syvälle juurtuneiden, tuhansien toistojen vahvistamien tapojen muuttaminen on kuitenkin haastavaa maajoukkueessa, joka kokoontuu säännöllisesti, mutta vain lyhyiksi jaksoiksi kerrallaan. Iisalo kuvaa maajoukkuetta suureksi laivaksi, joka kääntyy hitaasti.
– Eihän neljän päivän karsintaikkunan aikana luoda mitään tottumuksia. Ja Euroliigan pelaajat tulevat meille vasta peliä edeltävänä iltana, joten voimme tehdä kaikkemme olemassa olevilla työkaluilla, mutta kehitystoimintaa ei siinä tapahdu.
Kun MM-karsinta elokuun lopulla jatkuu, kehityskohteeksi keskikesän Ranska-tappiosta jäi kuitenkin jotain sellaista, mikä ei vaadi pitkällistä harjoittelua.
– Miten kamppailemme ja miten pelaamme yhdessä koko kentällä. Ne susipelin identiteettikysymykset, jotka eivät ole muuttuneet, olivat asioita, joita emme tehneet kovin hyvin. Mutta nämä ovat fiksuja nuoria miehiä, ja harjoituksissa on ollut nähtävissä hyvin erilainen jännite, Iisalo sanoi.
