Lauri Hakola nimettiin Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentajaksi huhtikuussa. Hän on toiminut tässä roolissa aikaisemmin vuosina 2018–20 sekä 2023–24. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Lauri Hakolan johtama maajoukkue valmistautuu kauteen aiempaa vahvemmalla pohjalla.
Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Lauri Hakola on tyytyväinen urheilijoidensa kesäharjoittelujaksoon. Osaamista mitataan kansainvälisesti ensimmäisen kerran viikonloppuna, kun mäkihypyn kesäkiertue alkaa Puolan Wislassa.
Suomen maajoukkue suuntaa Puolaan laajalla joukkueella, ja osa urheilijoista jatkaa seuraavaksi viikonlopuksi Ranskan Courcheveliin.
– Kokonaiskuva on se, että asiat ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Olen nähnyt melko paljon hyviä hyppyjä. Vaihtelua on myös havaittavissa. Ehkä taso on hieman laajentunut, mutta kaikilla on vielä työtä jäljellä, Hakola muistutti STT:lle puhelimitse kesän kolmannen leirijakson päätteeksi.
Antti Aalto ja Niko Kytösaho palauttivat Suomen miesmäkihypyn palkintokorokkeelle viime kaudella, kun kaksikko saavutti parikilpailussa kolmannen sijan Salpausselällä. Viikkoa myöhemmin Aalto ylsi kolmanneksi Holmenkollenilla.
Molemmat ovat aiemmin näyttäneet hyviä suorituksia, mutta ne eivät ole usein kantaneet kesän yli.
Entä nyt? Onko Hakola huomannut 31-vuotiaan Aallon ja 26-vuotiaan Kytösahon itseluottamuksessa ja suorituksissa muutoksia?
– Mikään ei ole muuttunut kuin valokatkaisijasta. Liityin maajoukkuevalmennukseen 2016, ja nämä kaverit olivat silloin mukana. Ero on merkittävä verrattuna nykytilanteeseen. Urheilijat ymmärtävät, mikä on olennaista, ja johtavat omaa prosessiaan. Matkan varrella valmentajan rooli muuttuu. Kaverit hallitsevat hommansa, mutta työtä on vielä paljon.
Aallolla oli keväällä selkäongelmia.
– Selästä löytyi pieni välilevyn pullistuma. Hän teki korvaavaa harjoittelua. Kunnon palautuminen on aikataulusta jäljessä, mutta talven osalta en ole huolissani, päävalmentaja totesi.
Välinekaruselli pyörii
Takavuosina monet huippuhyppääjät, kuten Janne Ahosesta lähtien, aliarvioivat kesä-gp:tä. Hakolakin korostaa, ettei se ole kauden päätavoite.
– Kesä-gp:llä näemme, missä mennään hypyllisesti. On myös tärkeää tarkastella välinepuolta, sillä sääntöjä on jälleen muutettu, Hakola mainitsi jatkuvasta välinekarusellista.
– Näemme, olemmeko onnistuneet tekemään oikeita asioita välineiden kanssa sääntöjen puitteissa.
Hyppypuvut ovat olleet aiemmin tarkassa tarkastelussa, mutta nyt Kansainvälinen hiihtoliitto vaatii tarkempaa toimintaa myös muiden välineiden, kuten monojen, osalta. Myös niiden on oltava yksilöityjä ja hyväksyttäviä.
– Erityisesti monojen osalta tämä on vielä epäselvä alue. Saksassa on yksi monovalmistaja, ja toimitusajat ovat pitkiä, jopa 100 päivää. Käsityön laatu vaihtelee. Tällä hetkellä keskustelunaiheena on se, eikö monoja saa lainkaan työstää itse? Ei voi olla niin, että monoja saa muokata vain tehtaalla.
Hakola korosti, että välinepuolta on hyvä valvoa.
– On hyvä, että asiat eivät karkaa suurille budjeteille. Toivon, että välineiden osalta asiat tasapuolistuvat. Olemme mieluummin hyötyjinä kuin häviäjinä.
Kolmas kerta toden sanoo?
Suomi oli aikanaan johtava mäkihyppymaa ja sen jälkeen myös johtava mäkihyppyvalmennuksen maa. Sittemmin on haettu kansainvälisiä vaikutteita Itävallasta, Sloveniasta ja Janne Väätäisen tuomana Japanista.
Hakola on toiminut päävalmentajana aikaisemmin vuosina 2018–20 sekä 2023–24 ja hänet nimettiin tehtävään jälleen huhtikuussa. Hän aikoo säilyttää eri vaikutteista parhaat osat.
– Jos viime kausi oli hyvin tekniikka- ja liikkuvuuspainotteinen, nyt tarkoitus on kehittää fysiikkapuolta, mutta ei maksimoida sitä täysin yksisilmäisesti. Nykymäkihyppy ei ole pelkästään fysiikkaa. Näen lajin tekniikkalajina.
Tutuista työtovereista Lasse Moilanen toimii maajoukkuevalmentajana ja Ossi-Pekka Valta naisten vastuuvalmentajana. Yhteistyötä voidaan tiivistää myös kilpailukauden aikana. Lähes kaikki miesten ja naisten maailmancupin kilpailut hypätään samoilla paikkakunnilla.
Hiihtoliiton talousongelmat varjostivat Hakolan keskimmäistä pestiä ja vaikuttivat maajoukkueen toimintaan, mutta nyt hän kuvailee tuntuman olevan aikaisempiin kesiin verrattuna kokonaisuudessaan ”hennon positiivinen”.
– Resurssit ovat paremmat, mutta niiden piti olla myös kolme vuotta sitten. Sitten tulivat lomautukset. Nyt tilanne on asiallinen. Meillä on uskottava toimintasuunnitelma ja ”staffi”.
Myös tältä pohjalta on parempi valmistautua kauden päätavoitteisiin, eli marraskuussa alkavaan maailmancupiin ja helmikuun ja maaliskuun taitteessa Ruotsin Falunissa järjestettäviin pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailuihin.
