KOK:n päätökset ja luonnonhaasteet – yhdistetyn maajoukkueen kesä on ollut erityinen monella tapaa

Minja Korhonen on yksi urheilijoista, joihin Kuopion haastava mäkitilanne on vaikuttanut merkittävästi kesän aikana. PETRI KORTENIEMI / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA

Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja Antti Kuisma tunnustaa lähtötilanteen olevan suora. Harjoituskauden olosuhteet ovat erittäin tiukat.

Olympiastatuksen menettäminen oli lisäisku, kun Kansainvälinen olympiakomitea KOK poisti yhdistetyn vuoden 2030 kilpailuohjelmasta.

– Kaikkia tämä päätös harmittaa ja mietityttää, mutta olemme jatkaneet työtä. Tämän kesän budjetit ja muut asiat oli laadittu pahimman skenaarion mukaan, joten suunnitelmia ei tarvinnut muuttaa, Kuisma kertoi STT:lle puhelimitse.

Viidettä kauttaan yhdistetyn maajoukkuetta johtava Kuisma pohtii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vuoden 2029 MM-kotikisoihin asti toiminta vaikuttaa olevan turvattu, mutta mitä lajille tapahtuu ensi vuosikymmenellä? Olosuhteet Suomessa heikkenevät, ja harrastajamäärät ovat vähäiset.

Tuloksellisesti Suomen yhdistetyn joukkueella menee hyvin. Ilkka Herola ja Eero Hirvonen saavuttivat yhteensä kolme mitalia Milano-Cortinan olympialaisissa. Lisäksi Herola ja Minja Korhonen menestyivät maailmancupissa, mutta niukkuuteen tottuneella maajoukkueella on edelleen haasteita arjessa.

Hiihtoliitto on keskittänyt mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkuetoiminnan Kuopioon ja Lahteen, mutta Kuopion normaalimäki on purettu, eikä suurmäkikään ole ollut käytössä tavalliseen tapaan. Myös luonto on ollut mäkihypyn ja yhdistetyn urheilijoita vastaan, kun rankat vesisateet ovat aiheuttaneet ongelmia Puijon mäkien alastulorinteisiin.

Kesä on kulunut pääasiassa leiriolosuhteissa Lahdessa, josta maajoukkueelle on vuokrattu asuntoja.

– Systeemi on ollut kodinomainen, mutta pitkällä aikavälillä on raskasta matkustaa edestakaisin. Olisi toivottavaa, että urheilijat pääsisivät harjoittelemaan lähellä kotejaan. Urheilijat ovat suhtautuneet asiaan hyvin, päävalmentaja kuvaili.

"Tohina päällä"

Korhonen on yksi urheilijoista, joihin Kuopion mäkitilanne on vaikuttanut eniten kesän aikana.

– Oikeastaan joka toisen viikon olemme olleet Lahdessa. Sitten on käyty kotona. Koko kesä on ollut matkalaukkuelämää.

Onko se alkanut jo ärsyttää tai väsyttää?

– On se tässä loppuvaiheessa ehkä jo alkanut. Tähän on voinut asennoitua, että se kestää pari kuukautta. Näyttää pahasti siltä, ettei normaaliin arkeen ole vielä paluuta.

Naamat eivät ole vielä kuluneet liikaa.

– Aika lailla koko talvi pyöritään tällä porukalla, joten kesä menee samaan konkurssiin, Korhonen naurahti.

Leirijakso Kuusamon Rukalla tuo vaihtelua elokuun alkuun. Korhonen ja Heta Hirvonen saapuivat paikalle Sotkamon Vuokatissa järjestetyn Latu lentoon -leirin kautta. He olivat siellä valmentamassa nuoria.

– Se oli mukavaa. Oli hienoa huomata, kuinka suuri porukka oli. Meillä oli lähes 50 valmennettavaa, ja mäessä oli vilskettä, Korhonen iloitsi.

Järjellä kilpailemaan

Maajoukkue osallistuu kesä-gp:hen elokuun puolivälissä Itävallan Bischofshofenissa ja Saksan Oberstdorfissa.

– Kiva päästä kilpailemaan ja nähdä, miltä kisailu tuntuu, mutta on vaikeaa sanoa, mikä on kisakunto. Olemme hypänneet lähinnä vain Lahden mäistä. Keski-Euroopassa mäet ovat erilaisia. Saa nähdä, miten joustavaa hyppääminen on, Korhonen mietti.

– Testien perusteella hiihtokunto näyttää hyvältä ja olen melko luottavainen, mutta kunnon ei pidä olla parhaimmillaan vielä kesällä. Myös muut osallistuvat kilpailuun kesken harjoituskauden.

Suomalaiset eivät ole mukana kesä-gp:ssä elokuun lopussa Ranskan Chaux-Neuvessa.

– Olemme viime vuosina toimineet niin, että olemme jättäneet yhden kilpailutapahtuman väliin. Koko kierroksen kiertäminen tuossa vaiheessa on osoittautunut raskaaksi, Kuisma kertoi.

Äkillinen kilpaileminen voi olla haitallista.

– Kisoja ei ole takana yhtään, ja sitten kun kisoja hyppää asvaltilla enemmän kuin pitäisi, keho muistaa sen ja vaatii pitkän palautumisen.

"Toimiva kaava"

Kauden päätavoitteisiin maailmancupiin ja MM-kilpailuihin on vielä monta kuukautta. Kokonaiskuormituksen kanssa on oltava tarkkana. Monen urheilijan kalenteria täyttävät myös opiskelut.

– Matkalaukkuelämä on ollut ylimääräinen lisä. Viikosta toiseen on pakkaamista, purkamista ja paikan vaihtamista. Huomaamatonta kuormaa kertyy. Kesäkisojen jälkeen on viisasta arvioida, pystyykö jatkamaan näin vai onko muutoksia tarpeen, Korhonen tarkasteli alkusyksyä.

Maajoukkueelle on suunniteltu leirejä Keski-Eurooppaan syys-lokakuulle.

– Siellä on erinomaiset olosuhteet. Suomessa olosuhteet ovat haastavat. Lahti on oikeastaan ainoa paikka. Mäkivalikoima on heikentynyt, Kuisma totesi.

Hän toivoo, että kesän aikana kotimaassa pysymisessä on ollut myös etuja.

– Raskaan olympiadin jälkeen oli kaikille mieluisaa, että rauhoitumme hieman ja leireilemme maltillisesti. Ehkä tämä on toimiva kaava, päävalmentaja pohti.

urheilijatYK