Minja Korhonen on yksi Suomen huippuosaajista yhdistetyn lajissa. Kuvassa takana helmikuun talviolympialaisissa kaksi mitalia saavuttanut Ilkka Herola. Roope Hartikainen
Yhdistetyn urheilijat kohtasivat tiistaina suuren pettymyksen, kun Kansainvälinen olympiakomitea KOK ilmoitti, ettei lajia nähdä lainkaan vuoden 2030 Ranskan Alppien talviolympialaisissa.
Aikaisemmin KOK oli jo kertonut, että tulevissa olympialaisissa on mukana joko sekä naisten että miesten yhdistetty tai ei lainkaan koko lajia. Naisten yhdistetty ei ole koskaan ollut osa olympiaohjelmaa.
Naisten yhdistetyn eteen on tehty merkittävästi työtä niin Suomessa kuin muualla maailmassa, mutta siitä huolimatta päätös kääntyi lajia vastaan. Viime kaudella menestystä saavuttanut Minja Korhonen, 19, on pettynyt päätökseen, mutta se ei tullut hänelle suurena yllätyksenä.
– Onhan se iso menetys, kun on kuitenkin paljon työtä tehty sen eteen, että naisten yhdistetty saataisiin olympialaisiin ja laji kokonaisuudessaan sinne jäämään. Se oli ehkä suurin pettymys, Korhonen kertoo Vuohelle.
Päätöksestä urheilijoille ei annettu minkäänlaista ennakkotietoa, joten kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin oli varauduttava.
– Osasi tavallaan varautua molempiin vaihtoehtoihin. Jos olisi tehty jotain alustavia puoltavia päätöksiä, ne olisivat voineet jollain tavalla kantautua etukäteen. Oli totta kai loppuun asti kova luotto ja usko siihen, että yhdistetty olisi ollut olympialaisten ohjelmassa, Korhonen jatkaa.
Viime kaudella Siilinjärven Ponnistuksen urheilija sijoittui naisten yhdistetyn maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi, kauden kohokohtana oli ensimmäinen henkilökohtainen osakilpailuvoitto Lahdessa. Vaikka olympiaunelma siirtyykin eteenpäin, ei päätös vaikuta hänen tulevaisuudensuunnitelmiinsa.
– Isossa kuvassa, kun katsoo, niin muuttuu ainoastaan se, ettei olympiamitalin voittaminen ole mahdollista. Maailmancupit ja muut suuret kilpailut kuitenkin jatkuvat normaalisti. Jo viime kauden lopussa päätettiin, ettei ratkaisu ainakaan tällä hetkellä vaikuta tekemiseen millään tasolla.
Eero Hirvonen on kilpaillut urallaan kolmissa olympialaisissa. Paula Pohjamo
Yhdistetty on historian aikana ollut Suomen menestyslaji niin olympialaisissa kuin muissakin kilpailuissa. Helmikuun olympialaisissa Suomi palasi lajissa mitalikantaan 16 vuoden tauon jälkeen, kun Ilkka Herola ja Eero Hirvonen saavuttivat henkilökohtaisilta matkoilta pronssia sekä sijoittuivat hopealle joukkuekilpailussa.
Myös kokenut arvokisakävijä Hirvonen suhtautuu päätökseen haikein mielin. 30-vuotiaalle urheilijalle ratkaisu ei ole henkilökohtaisella tasolla merkittävä, mutta laajemmassa kontekstissa hän kuvailee päätöstä surulliseksi.
– Kun puhutaan ylipäätään millainen historia ja perinteet yhdistetyllä on, niin kyllähän se harmittaa. Paljon on tehty työtä myös naisten lajin eteen, mutta ilmeisesti se ei riittänyt KOK:lle.
– Raha puhuu paljon, ja poliittisia päätöksiähän nuo ovat. Ei olympialaisten kohdalla voida enää puhua perinteisestä olympia-aatteesta. Aika kaukana se on siitä, mitä se on aikoinaan ollut, Jyväskylän Hiihtoseuraa edustava Hirvonen harmittelee.
Yhdistetty on ollut mukana talviolympialaisten kilpailuohjelmassa ensimmäisistä vuoden 1924 kisoista lähtien. Tässä vaiheessa kukaan ei vielä tiedä, onko KOK:n päätös kuolinisku lajille vai nouseeko se vielä tulevaisuudessa takaisin viiden renkaan kisoihin.
– Maailmancupit ja tv-sopimukset jatkuvat seuraavilla kausilla normaalisti, mutta myöhemmin nähdään, miten päätös vaikuttaa pitkällä aikavälillä ja miten esimerkiksi yleisömäärät kehittyvät.
Hirvonen itse etenee kausi kerrallaan, eikä hän pidä vuoden 2030 olympialaisia enää todennäköisinä uransa kannalta. Hän on ilmoittanut jatkavansa uraansa vähintään ensi kauden ajan.
