Amanda ja Aku Kulju saivat nuoruudessaan yleisurheilutaitoja Iisalmen Visassa. Nykyisin he edustavat Jyväskylän Kenttäurheilijoita, ja Aku Kulju kilpailee Kalevan kisoissa 100 ja 200 metrillä. Pekka Seppänen
Oman uransa päättäneet vanhemmat seuraavat lastensa tulevia saavutuksia jopa innokkaammin kuin aikanaan omiaan.
Kisapäivän aamuna tunnelma on heti aistittavissa. Aamupala ei välttämättä maistu, ja mielessä pyörii ajatus siitä, tuleeko tulokseksi oma ennätys vai varaslähtö tai yliastuttu hyppy.
Jyväskylän Kenttäurheilijoiden yleisurheilijat Amanda ja Aku Kulju tuntevat tämän tunteen hyvin. Kalevan kisojen 100 ja 200 metrille valmistautuva Aku odottaa innolla mahdollisuutta menestyä kesän merkittävimmässä yleisurheilutapahtumassa, joka järjestetään ensi viikon lopulla Harjun uudistetulla stadionilla. Amandakin pyrki kisarajoihin, mutta tällä kertaa Kalevan kisat kotistadionilla jäivät vielä toteutumatta.
Kuljun perheessä yleisurheilun harrastaminen on siirtynyt vanhemmilta lapsille. Amanda (vas.) ja Aku (oik.) kilpailevat aktiivisesti. Anni ja Jyrki Kulju toimivat puolestaan lastensa tukena. Pekka Seppänen
Kisojen jännittävä tunnelma on tuttu myös Kuljun sisarusten vanhemmille. Kuljujen perheessä yleisurheilu on aina ollut enemmän kuin pelkkä harrastus. Perheen äidillä Anni Kuljulla ja isällä Jyrki Kuljulla oli pitkät urat yleisurheilussa 90-luvun loppuun saakka. Anni Kulju (os. Paananen) edusti Iisalmen Visaa Kalevan kisoissa Jyväskylässä vuonna 1992. Nyt hän saa seurata omaa lastaan samassa paikassa.
Urheilun ympäröimässä kodissa Lapinlahdella lapset kasvoivat liikunnan parissa lähes huomaamatta.
– Nuoresta pitäen on viety hiekkalaatikolle ja korkeuspatjalle treenaamaan, Aku Kulju muistelee.
Aku Kulju hyppäsi pituutta Pohjois-Savon piirihuipentumissa kesällä 2017. Matias Honkamaa
Amanda Kulju hyppäsi korkeutta Pohjois-Savon piirihuipentumissa kesällä 2017. Matias Honkamaa
Lapset kokeilivat monia lajeja, kuten kilpatanssia, jalkapalloa, lentopalloa ja telinevoimistelua. Yläkouluiässä muut harrastukset alkoivat jäädä, kun molemmat lapset viihtyivät parhaiten yleisurheilun parissa.
– Totta kai yleisurheilua tuotiin mukaan muiden lajien rinnalle, koska se oli meille tuttu laji. Mutta ei missään nimessä siten, että nyt on pakko tehdä uraa yleisurheilussa, Anni Kulju kertoo.
– Kyllä se valinta tapahtui lopulta aika luonnollisesti, Amanda Kulju vahvistaa.
Jyrki Kulju hyppäsi aktiiviaikoinaan korkeutta ulkona 2.18. Pekka Seppänen
Kuljun perhe asui pitkään Lapinlahdella. Monet lapinlahtelaiset muistavat Jyrki Kuljun, joka toimi liikunnanopettajana yläkoulussa ja lukiossa. Siellä Akun ja Amandankin urheiluharrastus sai vahvan perustan, mutta lasten urat alkoivat kunnolla kehittyä vasta siirryttäessä JKU:hun, kun perhe muutti Keski-Suomeen vuonna 2019. Kun Aku siirtyi Jyväskylään urheiluyläasteelle ja Amanda urheilulukioon, arki sai uuden, urheilua tukevan luonteen.
Aamulla oli treenit, sitten koulu ja sen jälkeen taas harjoitukset. Sitten kotiin läksyjen pariin ja seuraavana päivänä uudestaan. JKU:n aktiivisuus ja menestys yleisurheilussa antoivat sisaruksille uutta motivaatiota ja halua kehittää itseään huippu-urheilun suuntaan.
JKU:hun siirtyminen toi myös motivaatiota harjoitteluun, sillä harjoituksissa oli kansallisen tason huippuja. Tämän jutun haastattelua tehdessä Harjun radalla treenasi Elmo Lakka, ja samoissa harjoituksissa Kuljut ovat saattaneet kohdata Nooralotta Neziri.
– Kaikki kannustavat toisiaan. Se auttaa paljon, kun pääsee seuraamaan läheltä huippuosaajia ja näkemään, mitä huipulle pääseminen vaatii, Aku Kulju kertoo.
Vaikka 22-vuotias Aku Kulju on saavuttanut hyviä tuloksia kesän aikana juosten omia ennätyksiään rikki esimerkiksi 100 metrillä (10,47) ja 400 metrillä (48,95), viime vuodet eivät ole olleet pelkkää nousua. Sekä Amanda että Aku tietävät hyvin, miltä tuntuu seurata kilpailuja sivusta, kun oma keho ei toimi.
Amandan uralle haasteita ovat tuoneet selän rasitusongelmat, jalkaterävammat ja viimeisimpänä nilkkavamma. Akua puolestaan ovat vaivanneet lihasongelmat takareidessä ja lähentäjälihaksessa. Moni kilpailukausi on jäänyt vajaaksi erilaisten vammojen vuoksi.
– Onhan se vaatinut paljon motivaatiota, että on jaksanut käydä vammoista läpi ja kuntouttaa, Amanda kertoo.
– On todella ikävää, kun on tehnyt paljon töitä ja nähnyt vaivaa, mutta juuri silloin, kun pitäisi päästä näyttämään kuntoaan, tulee jokin ongelma, Aku vahvistaa siskonsa tuntemukset.
– Nyt on ollut pitkästä aikaa hienoa päästä ulosmittaamaan sitä, mihin on jo vuosia uskonut pystyvänsä.
Anni Kulju (os. Paananen) voitti kolmiloikassa kaksi SM-pronssia Kalevan kisoissa 1990-luvulla. Pekka Seppänen
Perheessä vanhempien tuki on ollut voimavara, kun kisoissa on kohdattu epäonnistumisia. Yleisurheilu-uran kokeneet vanhemmat osaavat suhtautua pettymyksiin kannustavasti.
– Ne ovat ihan normaaleja asioita. Sitten vain kohti uusia kisoja. Kisojen jälkeinen maanantai on tavallinen maanantai. Se on kuitenkin vain urheilua. Elämässä on muitakin asioita. Ettei tule liikaa painetta, että kaikki olisi yhden kortin varassa, vanhemmat kertovat.
Vanhemmat elävät vahvasti lasten kilpaurheilu-uria mukana. Kisamatkoja kertyy ympäri Suomea. Aikaa kuluu paljon ja rahaa vielä enemmän.
– Kisamatkoja ja rahanmenoa on paljon. Mutta ne ovat ehkä niitä rahoja, joita mielellään laittaa, vanhemmat toteavat.
– Kisapäivä on juhlapäivä koko perheelle.
Vanhemmat myöntävät jännittävänsä nykyään jopa enemmän kuin omalla kilpailu-urallaan. Omaan tekemiseen voi vaikuttaa, mutta toisen kohdalla voi vain kannustaa ja toivoa parasta.
Yksi Kuljun sisarusten tärkeimmistä voimavaroista löytyy lähes naapurista. Amanda ja Aku asuvat Jyväskylässä lähellä toisiaan, vaikka nuoret aikuiset ovatkin jo lähteneet omilleen.
– Me ollaan tosi läheisiä. Pystytään tsemppaamaan toisiamme sekä treeneissä että kisoissa, Amanda kertoo.
– On hienoa, että on joku, joka kokee samoja asioita ja jonka kanssa voi puhua niistä, Aku vahvistaa.
Nykyisin Akua valmentaa pika- ja aitajuoksuvalmentaja Antti Mero Jr ja Amandaa moninkertainen pikamatkojen Suomen mestari Anniina Kortetmaa. Amanda rakentaa paluutaan ehjään kilpailukauteen, kun nilkkavamman vuoksi kesä on käynnistynyt odotettua hitaammin. Haaveissa siintää kuitenkin jossakin vaiheessa arvokisaedustus Suomen väreissä.
Aku puolestaan tavoittelee tällä kaudella konkreettisesti Kalevan kisoista mitalia. Hänen suurin unelmansa on olympialaiset.
– Tavoitteena on nähdä, kuinka kovaa pystyn oikeasti juoksemaan. Niin kauan kuin kehittymistä tapahtuu, haluan jatkaa.
