Wilma Heltelä voitti EM-hopeaa vuoden, joka oli täynnä haasteita, niin loukkaantumisten kuin henkistenkin. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Suomen seiväshyppääjä vahvisti paluunsa maailman huipulle varmoilla EM-finaalihypyillään. Sveitsin Angelica Moser oli loppukilpailussa vielä liian vahva vastustaja.
Yleisurheilun 2000-luvun merkittävimpiin suomalaisnimiin lukeutuva Wilma Heltelä varmisti torstai-iltana paluunsa naisten seiväshypyn kärkijoukkoon ja saavutti EM-hopeaa.
Heltelä kilpaili tiukasti kullasta toisen ennakkosuosikin, hallitsevan Euroopan mestarin Angelica Moserin, kanssa. Heltelä ylitti korkeudet 475:een asti puhtaasti, mutta Moser ylitti 480 ensimmäisellään.
Suomen ennätystä sivuava 485 oli Heltelälle kahdella yrityksellä ainakin tällä kertaa liian haastava.
Arvokisamitali oli neljän vuoden takaiselle Euroopan mestarille Heltelälle uran kolmas ulkoradoilla. Se tuli kahden vaikean, loukkaantumisten ja henkisten haasteiden täyttämän kisavuoden jälkeen ja maistui erityisen hyvältä.
– Olen ylpeä omasta sinnikkyydestäni ja siitä, miten olen halunnut kehittää uraani ja millaisia päätöksiä olen tehnyt. On hienoa, että se tuottaa tällaisia tuloksia, 28-vuotias Heltelä kertoi suuren suomalaismedian edessä.
Moser oli Birminghamin runsaspäisen suomalaisyleisön todistamassa finaalissa kova vastus, mutta Helteläkin osoitti loppukilpailussa tähtitason kykyjään. Hän määritti kilpailun rytmiä, sillä hän hyppäsi lähtölistan kärkipäässä.
– Oli mukavaa olla hyppykierroksen kärjessä, määrittää kilpailun tunnelmaa ja haastaa muita. Se oli hauska asema kisassa. Oli todella ilo hypätä seivästä, Heltelä hymyili.
– Keskittyminen ja flow pysyivät koko kilpailun ajan.
Valmennusyhteistyö toimii
Aiemmin tyttönimellään Murto tunnettu Heltelä oli Münchenin 2022 kultaisen EM-suorituksen jälkeen mitaleilla myös kansainvälisissä kilpailuissa, kun Budapestin MM-kisoista irtosi seuraavana vuonna pronssia.
Sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Heltelä kamppaili kesällä 2024 kahden jalkavamman jälkeen vielä kuudenneksi olympia-Pariisissa.
Vuodenvaihteessa 2025 Heltelä joutui sairauslomalle fyysisten ja henkisten ongelmien vuoksi. Pitkä ja menestyksekäs valmennussuhde Jarno Koivusen kanssa päättyi alkuvuodesta 2025.
Heltelä oli tuloksellisesti uransa kenties synkimmässä vaiheessa vain 11 kuukautta sitten. Vaillinainen harjoituskausi johti siihen, että Tokion MM-kisoissa karsinnan avauskorkeus 425 oli liikaa.
Keihäänheittäjälegenda Tero Pitkämäki tuli Heltelän fysiikasta vastaavaksi valmentajaksi keväällä 2025. Tokion koettelemuksen jälkeen Heltelän hyvä ystävä Tommi Holttinen otti valmennusvastuun tekniikkapuolesta, ja suomalaishyppääjän tuloskäyrä alkoi nousta jo viime talven hallikaudella.
Heltelä herkistyi, kun puhe kääntyi Pitkämäkeen ja Holttiseen.
– Ei minun tarvitse valehdella, että Tero on todella iso syy, miksi urheilen edelleen. Puolitoista vuotta sitten kävin hänen kanssaan aika kriittisiä keskusteluja. Onneksi sain hänet vielä valmennushommiin metsätöistä, Heltelä nauroi.
– Tommi on ollut todella tärkeä viikoittaisessa työskentelyssä. Hän on kuunnellut minun ajatuksiani lähes vuoden ajan.
Tulevaisuus innostaa
Heltelä mietti, että hän voisi olla vielä paremmassa kunnossa, jos edeltävä puolitoistavuotinen olisi sujunut terveemmin. Seivästähti joutui kesäkuussa 2025 polvileikkaukseen, ja harjoituksessa sattunut aivotärähdys vaikutti tämän vuoden kevätkauteen.
– Minulla on tunne, että tässä on vasta päästy vauhtiin. Tässä on ollut paljon ongelmanratkaisua, mutta odotan innolla, kuinka pitkälle vielä pääsemme. Siitä on innostunut ja utelias olo, Heltelä kuvaili.
Yleisurheilijat kilpailevat MM-mitaleista ensi vuoden syyskuussa Pekingissä. Sitä seuraavana kesänä ovat vuorossa Los Angelesin olympialaiset ja niitä edeltävät Puolan EM-kisat.
Ranskan Marie-Julie Bonnin taipui Birminghamin seiväsfinaalissa Heltelän taakse EM-pronssille. Hänen tuloksensa oli 470.
