Helsingin olympiakisojen maratonjuoksun kääntöpaikalla oleva kivi on maannut selällään viime päivät. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Tuusulassa sijaitseva Helsingin vuoden 1952 olympiakisojen maratonreitin muistomerkki on kaatunut.
Urheilumuseon vt. johtaja Matti Hintikka arvelee syyksi ilkivaltaa ja betonijalustan haurastumista 70 vuoden aikana.
Urheilumuseo aikoo nostaa kiven pystyyn ja kunnostaa sen tekstit ensi kesäksi, kun kisoista tulee kuluneeksi 75 vuotta.
Vuonna 1952 järjestettyjen Helsingin olympiakisojen maratonreitti kulki Olympiastadionilta pohjoiseen, jossa käytiin kääntymässä. Tarkka paikka oli Tuusulassa Ruotsinkylän risteyksen kohdalla.
Maratonreitin taivalsi nopeimmin Tshekkoslovakian Emil Zatopek, joka nappasi kisojen kolmannen kultamitalinsa voitettuaan aikaisemmin 10 000 metrin ja 5 000 metrin kilpailut.
Ruotsin Gustaf Jansson ja Emil Zatopek olympiamaratonin kääntöpaikalla Tuusulassa. Kuva: Urheilumuseo
Tapahtuman kunniaksi paikalle pystytettiin muistokivi vuonna 1956.
Viime viikolla muistomerkki koki kovia. Se sijaitsee yksityisellä tontilla, jonka omistaja huomasi kiven kaatuneen maahan.
– Hän otti meihin yhteyttä ja kertoi asiasta, Urheilumuseosäätiön johtaja vt. Matti Hintikka kertoo.
Hintikka tarttui toimeen ja lupasi, että kivi nostetaan takaisin pystyyn.
– Pyysimme urakkatarjouksia sen korjaamisesta, Hintikka sanoo.
Pelkkä pystyyn nostaminen ei riitä, sillä kiven betonijalustan raudoitus on haurastunut 70 vuoden aikana, mikä näkyy oheisesta kuvasta.
Muistokiven jalustan raudoitus on syöpynyt vuosikymmenten aikana. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Tämä selittänee osin muistomerkin kaatumista.
– Kyse on todennäköisesti ilkivallasta, mutta kovin massiivista tönäisyä ei ehkä ole tarvittu kiven kaatamiseen, Hintikka arvelee.
Urheilumuseo on taho, jonka johdolla muistomerkki hankittiin ja sijoitettiin kääntöpaikalle neljä vuotta olympiakisojen jälkeen.
– Sen pystytti Suomen urheilumuseosäätiö veikkausvoittovaroista saaduilla rahoilla, Hintikka kertoo.
Kivi sijaitsi alun perin hieman eri paikassa kuin nykyään.
– Silloin se laitettiin Tuusulantien viereen, mutta kun sen viereen rakennettiin kevyen liikenteen väylä, muistomerkkiä siirrettiin hieman kauemmaksi, Hintikka sanoo.
Muistomerkki kuvattuna huhtikuussa 2012. Kuva: Sami Kero / IS
Nykyinen paikka on Vanhan Tuusulantien ja Maratontien risteyksessä kevyen liikenteen väylän vieressä.
Vuonna 1956 muistomerkki paljastettiin juhlavin menoin. Puheen piti urheilujohtaja Akseli Kaskela ja kunniavieraiden joukossa nähtiin juoksija Albin Stenroos, joka oli voittanut maratonin olympiakultaa Pariisissa 1924.
Helsingin olympiakisoista tulee ensi vuonna kuluneeksi 75 vuotta, mikä tietää muistojuhlia. Hintikan mukaan Urheilumuseon tavoitteena on kunnostaa maratonin muistokiven tekstit ja kultaukset ensi kesään mennessä.
Ajatuksena on tehdä kääntöpaikkaa tunnetuksi kansalaisille ja paikan ohi kulkeville ulkoilijoille.
Olympiakisojen 50 kilometrin kävelyreitti kulki kohti Hyrylää, ja kääntöpaikalla on nykyään muistolaatta tapahtuman kunniaksi. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Maratonin kääntöpaikan lisäksi lähistöllä sijaitsee toinenkin vuoden 1952 olympialaisiin liittyvä muistomerkki. Miesten 50 kilometrin maantiekävely suoritettiin samalla reitillä kuin maraton, mutta kilpailijat jatkoivat Ruotsinkylän risteyksestä neljä kilometriä pohjoiseen. Hyrylästä löytyykin kallioon kiinnitetty muistolaatta, jossa kerrotaan kävelijöiden käyneen kääntymässä kyseisessä kohdassa kesällä 1952.
Oikaisu 26.8.2026 klo 9.39: Tekstissä kerrottiin Tuusulantien pinnan olleen soraa vuonna 1952. Tosiasiassa tie sai asfalttipäällysteen (Hki-Ruskeasanta) ja betonipäällysteen (Ruskeasanta-Hyrylä) jo vuosina 1933–34.
