Kuva: Mika Ranta / HS, Jussi Eskola
Lue tiivistelmä
Suomen urheiluliitto sai yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisat Helsinkiin, mutta kisojen rahoitus herättää epäilyksiä.
Liiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen myöntää nyt poikkeuksiseen valtiontukeen liittyvät riskit.
Kisojen budjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Siitä lipputuloilla pitäisi kattaa noin 10 miljoonaa euroa.
Näytä lisää
Talous on ehdottoman relevantti teema nyt, kun Helsingille myönnettiin yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisat. Asia ratkesi torstaina Lausannessa Sveitsissä.
Edelliset Helsingin EM-kisat 2012 tuottivat Suomen urheiluliitolle (SUL) peräti noin 3,5 miljoonan euron tappiot. Kuka kisoista hyötyy nyt ja millä tavoin? Kenellä on riskivastuu?
Urheiluliiton EM-hanketta on varjostanut poikkeuksellinen 10 miljoonan euron valtiontukikohu. Summa olisi peräti kymmenkertainen opetus– ja kulttuuriministeriön (OKM) aiemmin myöntämiin yksittäisiin arvokisatukiin verrattuna.
Kohua on herättänyt erityisesti jättipaketin järjestelytapa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä EM-tuen tavanomaisen ministeriövalmistelun ohi. Tuen ehtona oli EM-kisojen saanti.
Syyskuussa Yle uutisoi, että valtion rahoitussitoumus olisikin yhteensä ”vain” viisi miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön mukaan tuki voisi kuitenkin nousta kymmeneen miljoonaan euroon uudella poliittisella päätöksellä.
SUL on uskonut, että valtio on jo sitoutunut kymmeneen miljoonaan euroon myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Tulitukea SUL sai keväällä opposition suurimmilta puolueilta Sdp:ltä ja keskustalta, jotka vahvistivat Sanoman toimitukselle tukevansa hanketta hallituksen tavoin.
Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen vastaa tiukkoihin talouskysymyksiin. Kuva: Mika Ranta / HS
Nyt esitimme SUL:n puheenjohtaja Riikka Pakariselle kysymyksiä EM-kisojen taloudesta ja valtiontuen epävarmuuksista.
EM-kisojen budjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Miten varmistatte, ettei taas tule pahasti turpiin?
– Meillä on selkeä malli, jonka pohjalta hanketta on rakennettu. Yhteiskunnan tuen lisäksi nojaamme vahvasti erityisesti lipputuloihin, joiden osuus on noin 10 miljoonaa euroa, Pakarinen vastaa.
– Teettämämme tutkimuksen mukaan tämä suurtapahtuma tuo yhteiskunnalle noin 80–100 miljoonan euron hyödyt. Tulee mm. arvonlisäverotuloja, matkailijoita ja majoitustuloja.
Lipputavoite kuulostaa kovalta. Onko se ylipäätään realismia?
– Työ alkaa nyt, koska ei tavoite tietysti ilmaiseksi täyty. Olemme laskeneet, että saamme myytyä 60 prosenttia pääsylipuista noin 45 euron keskihinnalla. Lisäksi tavoitteena on saada kaupunkeja ostamaan koululaislippuja aamupäivän kilpailuihin.
– Meillä on 550 lajiseuraa ympäri Suomen, ja Suomen yleisurheilubuumi kantaa varmasti myös vuonna 2030. Saamme kisoihin vahvan maajoukkueen.
SUL uskoo Alisa Vainion tähdittämän suomalaisen yleisurheilun nousevan uuteen buumiin ennen vuoden 2030 EM-kotikisoja. Kuva: Jussi Eskola
Valtio ja Helsinki ovat todennäköisimpiä kisojen hyötyjiä, mutta SUL kantaa taloudellisen riskin, eikö?
– Totta kai SUL kantaa viime kädessä riskin. Sillä pohjalla, jolle budjettimme on laskettu, riski on nyt kohtuullinen.
SUL uskoo saavansa valtiolta kymmenen miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriön mukaan sitoumus onkin vain viisi miljoonaa euroa. Mihin luottamuksenne perustuu?
– Meillä on selkeät kirjaukset olemassa hallituksen kehysriihestä ja budjettiriihestä. Siitä olemme lähteneet, että hallitus on jo sitoutunut kymmenellä miljoonalla kisojen hakemiseen ja järjestämiseen.
Suuri osa rahoituksesta ajoittuu kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Mistä tiedätte, että uusi hallitus sitoutuu maksamaan rahat?
– Minä uskon, että sitoutuu.
Varsinaista kirjallista sitoumusta ei kuitenkaan ole?
– No ei ole, koska emmehän me vielä tiedä uutta hallitustakaan.
Eli teoriassa tuki voisi jäädä saamatta?
– No teoriassa kyllä – kyllä, Pakarinen myöntää.
– Mutta Suomessa on ollut sellainen päätöksentekokulttuuri, että tällaisissa tapauksissa sitoumukset kestävät yli hallituskausien. Kävimme tiivistä poliittista vuoropuhelua, ja myös oppositiopuolueet kertoivat tukevansa hanketta. En usko, että takkia käännetään.
Riikka Pakarinen myöntää nyt, että yleisurheilun EM-hankkeen valtiontukeen sisältyy riskejä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Mikäli EM-kisat tuottaisivat Urheiluliitolle voittoa, valtio voisi avustusehtojen perusteella periä osan myöntämästään tuesta takaisin. Oletteko varautuneet tähän?
– Pyrimme plusmiinusnollatulokseen. Kisabudjetissa ei siis tavoitella voittoa.
Miten ihmeessä SUL sitten itse hyötyy kisoista?
– Meitä motivoivat ennen kaikkea urheilijat, koska sitä vartenhan liitto on olemassa. On tärkeää saada urheilijoillemme kotikisat, Pakarinen näkee.
– Tämä on koko kansakunnan hanke, joka taatusti poikii liitollemme pitkässä juoksussa esimerkiksi lisää erilaisia kumppanuussopimuksia.
