Tiedosto: Alicia Windzio/dpa.
Kolmasosa 15–19-vuotiaista nuorista ilmoitti, että heidän ostoksiinsa vaikuttavat sosiaalinen media, käy ilmi OP Ryhmän tilaamasta kyselystä.
Tytöt ovat alttiimpia tälle vaikutukselle kuin pojat, totesi OP tiedotteessaan, joka viittasi kyselyyn perjantaina.
OP:n taloudellisen osaamisen barometri osoitti myös, että nuorten sosiaalisen median kanavat ovat täynnä taloudellista neuvontaa vaikuttajilta. Nuoret luottavat vaikuttajiin huomattavasti vähemmän kuin kotona ja koulussa opittuihin asioihin.
Kysely, jonka otsikkona oli ”Parempi huominen – nuorten taloudellisen osaamisen barometri”, tilattiin vuonna 2026 OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä.
Se arvioi nuorten (15–19-vuotiaat) taloudellista osaamista vuonna 2026, ja barometrin teemoihin kuuluu sosiaalisen median vaikutus nuoriin.
Barometrin mukaan kolmasosa (31%) nuorista kokee, että heidän ostoksensa ovat sosiaalisen median sisällön vaikutuksen alaisia. Tämä vaihtelee sukupuolen mukaan, sillä 20% tytöistä ja 10% pojista kertoi tehneensä impulssiostoksen sosiaalisen median vuoksi.
Tytöt tekevät suhteellisen usein ostoksia sosiaalisen median suositusten perusteella ja kokevat enemmän sosiaalisen median aiheuttamaa statuspainetta kuin pojat.
”On syytä huomata, että tulos heijastaa vain nuorten omia mielipiteitä sosiaalisen median vaikutuksista. Todellisuudessa sosiaalinen media saattaa vaikuttaa heihin paljon enemmän kuin he ymmärtävät,” sanoi Eija Juntunen, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava.
”Tutkimus viittaa siihen, että sosiaalinen media lisää kulutuspainetta, erityisesti nuorille, joiden taloudellinen tilanne on jo heikko. Statuspainetta ja impulssiostoksia esiintyy eniten heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevilla,” Juntunen lisäsi.
Barometri paljastaa myös, mistä nuoret hakevat luotettavaa taloudellista neuvontaa. He saavat eniten tietoa taloudesta perheeltään ja läheisiltään (66%) sekä koulusta (50%). Seuraavaksi eniten käytetty kanava on sosiaalisen median vaikuttajat (40%).
Luottamus ei kasva tiedon määrän myötä. Luottamus on korkea (yli 80%) perheiden ja koulun antamaan taloudelliseen tietoon. Sen sijaan sosiaalisen median vaikuttajien antamaan taloudelliseen tietoon luottamus on vähäistä (17%) – mikä on yhtä alhainen kuin tekoälyn (18%) osalta. Taloudelliset vaikuttajat ovat nousseet merkittäväksi ilmiöksi sosiaalisessa mediassa.
”Nuoret ovat oppineet olemaan kriittisiä sosiaalisen median taloudellista sisältöä kohtaan, mutta se saattaa silti vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä,” sanoi Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori.
”Monet sosiaalisen median vaikuttajat tuottavat korkealaatuista taloudellista sisältöä yhteistyössä julkisten viranomaisten ja pankkien kanssa. Toisaalta luottamusta voivat heikentää epärealistiset sijoitusvinkit ja pikarikkaaksi tulemisen odotukset, joita levitetään sosiaalisessa mediassa. Luottamusta heikentävät myös pätevät asiantuntijoina esiintyvät epäpätevät henkilöt. Suuri joukko nuoria voi altistua tämänkaltaiselle houkuttelevalle sisällölle.”
Sukupuolet eroavat voimakkaasti siinä, kuinka he käyttävät tekoälyä taloudellisen tiedon hankkimiseen. Kun 21% pojista etsii aktiivisesti taloudellista tietoa tekoälyltä, vain 10% tytöistä tekee niin.
Nuoret, joilla on vahva taloudellinen osaaminen, tekevät merkittävästi vähemmän impulssiostoksia sosiaalisen median kautta. Barometri asetti kokeen kaltaisia tehtäviä taloudellisen osaamisen mittaamiseksi.
”Sosiaalisen median alustojen logiikka suosii voimakkaita ostohaluja. Kuitenkin taloudellinen osaaminen näyttää suojaavan nuoria impulsiiviselta kulutukselta,” sanoi Satu Kuoppamäki, OP Pohjolan ESG:n ja vähittäispankkitoiminnan johtaja.
Koko barometri julkaistaan 9. syyskuuta.
Yhteensä 61 koulua eri puolilta Suomea osallistui – ja 2 346 osallistujaa vastasi – barometrikyselyyn vuoden 2026 alussa. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024.
