Tuotteen nimitys ei saa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Lassi Sivonen
Kaupan kylmähyllyillä olevat pizzaraasteet saattavat näyttää juustoraasteilta, mutta niiden sisältö vaihtelee merkittävästi, kertoo Maaseudun tulevaisuus. Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia toteaa, että tuotteen nimitys ei välttämättä tarkoita sen sisältävän juustoa, vaan se voi viitata ainoastaan tuotteen käyttötarkoitukseen.
Esimerkiksi K-Menu-pizzaraasteen ainesosaluettelon mukaan juustoa on vain 14 prosenttia. Suurin osa tuotteesta koostuu sulatevalmisteesta. Xtran pizzaraasteessa juustoa on sen sijaan 49 prosenttia. Juuston kaltaista kasvirasvavalmistetta on tuotteessa myös 49 prosenttia.
Artikkelin mukaan juusto-nimitystä saa käyttää vain niissä tuotteissa, jotka on valmistettu maitorasvasta. Ruokavirasto valvoo, ettei kuluttajia johdeta harhaan.
Tämän vuoksi pakkauksissa käytettävät termit, kuten pizzaraaste ja pizzajuustoraaste, tarkoittavat eri asioita, vaikka tuotteet usein sijaitsevat kaupassa samalla hyllyllä ja niitä käytetään samaan tarkoitukseen.
– Perusperiaatteena on, ettei tuotteen nimitys saa johtaa kuluttajaa harhaan. Siinä ei saa olla elementtejä, jotka voisivat aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, mitä kuluttaja ostaa. Tämä pizzaraaste-esimerkki on hyvä osoitus siitä, että asia ei ole niin yksinkertainen, Hopia kertoo MT:lle.
Tuotteiden koostumus käy ilmi ainesosaluettelosta.
Hopian mukaan vastaavia sekaannuksia voi syntyä myös muissa tuoteryhmissä. Esimerkiksi mehu, mehujuoma ja erilaiset mehuvalmisteet voivat vaikuttaa kuluttajasta samankaltaisilta, vaikka niiden sisältöä ja nimityksiä säädellään eri tavoin. Hopian mukaan kuluttajien kannattaa tarkistaa erityisesti harvemmin ostettavien tuotteiden pakkausmerkinnät ennen ostopäätöstä.
