Valtiosihteeri Risto Artjoki toteaa, että tasavallan presidentin kanslia ei ole valtioneuvoston vakiojakeluluetteloissa, eikä sille ole toimitettu tietoa supoa koskevasta selvityksestä. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Sisäministeriön kansliapäällikkö olisi toivonut ministeriölle roolia päätöksen valmistelussa.
Valtioneuvoston kanslia ottaa vastuulleen sen, että supo-selvityksen asettamista koskeva tieto jäi lähettämättä kesäkuussa sisäministeriölle.
– On tärkeää olla huolellinen tiedonkulkuun liittyvissä asioissa valtioneuvoston kansliassa – myös omalta osaltani, sanoo kanslian valtiosihteeri Risto Artjoki STT:lle.
Supon tulevaisuutta selvittävän työryhmän perustamisesta tehtiin päätös jo kesäkuun lopussa, mutta päätöstä koskeva asiakirja oli jäänyt inhimillisen virheen vuoksi jumittamaan asiakirjajärjestelmään valtioneuvoston kansliassa. Tämän vuoksi tieto ei ollut lähtenyt ministeriöille.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on voimakkaasti kritisoinut tällä viikolla sitä, ettei selvitysryhmän perustamisesta keskusteltu edes sektoriministerin kanssa – saati, että se olisi hoidettu neuvotteluprosessissa. Viimeksi torstaina hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että supo-asiassa ei ole kyse näppäilyvirheestä vaan väkivaltaisesta menettelystä.
Rantanen johtaa sisäministeriötä, jonka alaisuudessa suojelupoliisi (supo) tällä hetkellä toimii.
Sisäministerin kanta ollut tiedossa
Keskustelu supon ohjauksen järjestämisestä tulevaisuudessa on aloitettu jo kauan ennen tätä viikkoa. Artjoen mukaan asian selvittäminen oli esillä esimerkiksi toissa vuonna alkaneessa turvallisuusjohtamishankkeessa. Hankkeen ohjausryhmässä oli mukana muun muassa sisäministerin valtiosihteeri.
– Sisäministerin kielteinen kanta tuli hänen valtiosihteerinsä kautta selväksi. Se on toki ollut tiedossa, Artjoki toteaa.
Suojelupoliisia koskevat kysymykset jäivät turvallisuusjohtamishankkeesta pois, koska asiasta ei ollut poliittista yksimielisyyttä. Artjoki korostaa, että pääministerin toimivallassa on selvittää asioita, joita hän katsoo Suomen edun edellyttävän.
Supo-selvityksen taustalla on Artjoen mukaan tarve selvittää siviilitiedustelun roolia muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Selvityksessä halutaan tarkastella, mikä olisi tarkoituksenmukaisin tapa järjestää supon ohjaus valtioneuvostossa ja miten supon toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää.
Selvitys tehdään seuraavan hallituksen tarpeisiin. Sen on määrä valmistua ensi maaliskuun loppuun mennessä, jotta sen suositukset ovat käytettävissä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Selvitysryhmän toimikauden olisi ollut tarkoitus alkaa jo elokuun alussa, mutta aloitus on viivästynyt.
Kansliapäällikkö ymmärtää Rantasen kommentteja
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi keskiviikkona, että supo-selvityksen tekemisestä on keskusteltu virkatasolla sisäministeriön kansliapäällikön kanssa.
Kansliapäällikkö Matti Sarasmaa toteaa, että ministeriö olisi mielellään kuitenkin osallistunut päätöksen valmisteluun tai tarkastellut luonnosta etukäteen.
Sarasmaan mukaan on yleinen käytäntö, että kun tehdään laajasti useita ministeriöitä koskevaa päätöstä, luonnos esitellään.
Sarasmaa sanoo ymmärtävänsä Rantasen kommentin supo-selvityksen ”väkivaltaisesta menettelystä”.
– Tämän konkretisoituminen asettamispäätökseen tuli yllätyksenä, hän toteaa STT:lle.
"Olisin voinut informoida kollegoita"
Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen on ottanut tiedonkulkukatkoksesta vastuun. Artjoen mukaan kulloisenkin asian esittelijän vastuulla on huolehtia jakelusta. Supo-selvitys oli Lankisen pääministerille esittelemä asia.
– Toki itsekin olisin voinut informoida joitakin valtiosihteerikollegoita tästä asiasta. Myös se puoli jäi nyt tekemättä, Artjoki myöntää.
Hän uskoo, että asioita on jäänyt kiireessä tarkistamatta ruuhkassa ennen lomia.
Tasavallan presidentin kanslia oli jäänyt lisäämättä jakelulistalle. Tästäkin nostetaan käsi ylös valtioneuvoston kansliassa virheen merkiksi.
– TPK ei ole vakiojakeluluetteloissa, vaan se vaatii aina erillisen pohdinnan ja se oli jäänyt tällä kertaa tekemättä, Artjoki sanoo.
Lähettämättä jättäminen huomattiin valtioneuvoston kansliassa vasta, kun supo nousi esiin suurlähettiläspäivillä maanantaina. Päivien aikana huomattiin myös, että selvitysryhmästä puuttui ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija. Sopiva henkilö on nyt haussa, jotta selvitykseen saadaan laajempi näkemys muuttuneesta maailmanpolitiikan tilanteesta.
Orpo kertoi viime vuoden syksyllä haluavansa selvittää supon siirtämistä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Rantanen vastusti asiaa tuolloinkin. Myös ulkoministeriö on ilmoittanut haluavansa supon.
