Trump pyysi X:ltä tukea Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi.

Vasemmalla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja oikealla Kiinan presidentti Xi Jinping. EVAN VUCCI
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyysi Kiinan presidentti Xi Jinpingiltä apua Ukrainan sodan ratkaisemiseksi presidenttien toukokuussa tapahtuneessa tapaamisessa Pekingissä, kertoo Hongkongissa julkaistava englanninkielinen South China Morning Post.
Lehden lähteiden mukaan Trump mainitsi Xille, että Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut ovat jumissa, ja pyysi Xiltä, että tämä käyttäisi Kiinan vaikutusvaltaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin saamiseksi neuvottelupöytään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Neuvottelut sodan päättämiseksi eivät ole edenneet merkittävästi sen jälkeen, kun Turkissa pidettiin neuvottelukierros heinäkuussa 2025.
Trump ei ole julkisesti kommentoinut paljoakaan keskustelujaan Xin kanssa. Hän on kuitenkin vahvistanut keskustelleensa Ukrainasta Kiinan johtajan kanssa ja todennut sekä itsensä että Xin haluavan nähdä Ukrainan sodan päättyvän.
Kiinan lausunnoissa on ainoastaan todettu, että presidentit vaihtoivat mielipiteitä ”Ukrainan kriisistä” muiden tärkeiden globaalien asioiden ohella.
Trumpin ja Xin tapaamisen aikaan 13.–15. toukokuuta tilanne rintamalla oli kääntymässä pitkästä aikaa Ukrainalle suotuisaksi. South China Morning Post mainitsee, että Ukraina on viime kuukausina onnistunut valtaamaan takaisin maa-alueitaan enemmän kuin pitkään aikaan.
Viime viikolla uutistoimisto Reuters julkaisi Ukrainan 3. armeijakunnan komentajan Andri Biletskyin haastattelun, jossa hän totesi Venäjän joukkojen olevan uupuneita ja kykenemättömiä läpimurtoihin.

Ukrainalaiskomentaja: Sodan käännekohta on lähellä
Venäjä on reagoinut sille haastavaan rintamatilanteeseen suurilla iskuilla Ukrainaan. Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjä laukaisi toukokuussa Ukrainaa kohti ennätykselliset 8 150 pitkän kantaman droonia ja yli 200 ohjusta. Venäjä käytti iskuissaan myös kokeellisia keskipitkän kantaman ballistisia Oreshnik-ohjuksia.
Kiina on jatkanut venäläisen energian hankkimista Ukrainan sodan aikana ja toimittanut Venäjälle kaksikäyttötuotteita, joiden avulla Venäjä on voinut kiertää länsimaiden asettamia talouspakotteita.