EU:n jäsenmaat antoivat torstaina lopullisen hyväksynnän uudelle asetukselle, jolla nopeutetaan laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista kotimaihinsa. Säännöstö täydentää heinäkuussa voimaan tulleita muuttoliike- ja turvapaikkasääntöjä tuomalla niihin pakkokeinoja, Xinhuan mukaan.
Uuden paluuasetuksen mukaan EU-maat noudattavat yhteisiä palautusmenettelyjä, joihin sisältyy uusi eurooppalainen palautuskäsky. Lisäksi maille avautuu mahdollisuus perustaa niin kutsuttuja palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisiin maihin.
EU:n tietojen mukaan noin kaksi kolmesta laittomasti oleskeleviksi luokitelluista henkilöistä, joille on määrätty poistuminen, ei lopulta poistu unionista. Asetus täydentää muuttoliike- ja turvapaikkapakettia, joka tuli voimaan 12. kesäkuuta.
Paketti luo yhteiset säännöt tarkastuksille, turvapaikkamenettelyille, jäsenvaltioiden väliselle vastuunjakamiselle ja solidaarisuusmekanismeille, kun taas uusi asetus keskittyy niiden henkilöiden palauttamiseen, joille on todettu oleskeluoikeuden puute.
Euroopan komissio on aiemmin kuvaillut palautuksia pakettia puuttuvaksi osaksi, kun taas Euroopan parlamentin esittelijä Malik Azmani on kutsunut palautuksia Euroopan muuttoliikejärjestelmän viimeiseksi palaseksi.
VAHVEMPIEN SÄÄNTÖJEN PAINEET
Kovempia palaussääntöjä painaa kova kesä, joka nosti muuttoliikkeen uudelleen Euroopan poliittisen agendan kärkeen.
30. ja 31. heinäkuuta kymmeniätuhannet muuttajat ylittivät Marokon Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan Ceutan enklaviin. Madrid lähetti paikalle sotilaita, ja useat eurooppalaiset hallitukset vaativat tiukempia rajavalvontatoimia.
Kriisi tapahtui vain viikkoja sen jälkeen, kun muuttoliikepaketti oli tullut voimaan, mikä lisäsi kiireellisyyttä laajempaan pyrkimykseen kiristää täytäntöönpanoa.
Clare Kumar, ODI Europen politiikan johtaja ja vanhempi tutkija, kertoi Xinhualle, että julkinen huoli laittomasta muuttoliikkeestä on vahvasti sidoksissa koettuun ”valvonnan puutteeseen”. Ihmiset odottavat hallitusten osoittavan, että rajat ja muuttoliikesäännöt hoidetaan tehokkaasti.
Hänen lisänsä mukaan tämä paine on muuttunut poliittisesti merkittäväksi, kun keskipuolueet kohtaavat jatkuvaa painetta oikeistolaisilta ja äärioikeistolaisilta voimilta, jotka vaativat tiukempia muuttoliikekontrollia.
Paine lisärajoihin kasvaa myös. Kreikka ehdotti torstaina mekanismia, joka mahdollistaisi turvapaikkahakemusten väliaikaisen keskeyttämisen suurten saapumisten aikana, jos niitä pidetään instrumentalisoituina. Saksa, Itävalta, Tanska ja Puola ovat avoimia idean harkitsemiselle.
Nämä keskustelut viittaavat siihen, että paluuasetuksen hyväksyminen ei välttämättä merkitse EU:n muuttoliikekiristysagendan loppua.
TÄYTÄNTÖÖNPANO KOHTAA TOTUUDEN
Yhteisen palauslain hyväksyminen ei kuitenkaan takaa huomattavaa kasvua todellisissa palautuksissa.
Saksan kansainvälisen ja turvallisuuspolitiikan instituutti (SWP) totesi hiljaisessa analyysissaan, että palautuskeskukset todennäköisesti pysyvät pienimuotoisina ja ovat vahvasti riippuvaisia yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa.
Instituutin mukaan pysyvinä esteinä ovat muuttajien henkilöllisyyden selvittäminen, matkustusasiakirjojen hankkiminen, lähtömaiden yhteistyön varmistaminen sekä kolmansien maiden löytäminen, jotka ovat valmiita isännöimään palautuslaitoksia. Nämä ongelmat eivät voi yksinkertaisesti ohittaa siirtämällä osia palautusprosessista Euroopan ulkopuolelle.
Samaan aikaan Euroopan ikääntyvät taloudet tarvitsevat edelleen muuttajatyövoimaa, Kumar totesi.
Hänen mukaansa yhä rajoittuvasta poliittisesta retoriikasta huolimatta työvoiman kysyntä on edelleen muuttoliikkeen voimakas ajuri. Jos riittäviä laillisia reittejä ei ole saatavilla, työvoima voi silti täyttää neot työpaikat laittomien tai epävirallisten kanavien kautta, mikä lisää hyväksikäytön ja työmarkkinoiden epävirallistumisen riskejä.
Seuraava testi on täytäntöönpano: pystyykö EU muuttamaan uudet oikeudelliset valtaansa tehokkaammiksi palautuksiksi, kun sen ikääntyvät taloudet tarvitsevat edelleen muuttajatyövoimaa.
