Pixabay File Photo.
Diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien esiintyvyys kasvaa voimakkaasti kaikissa hyvinvointialueissa Suomessa, kertoo Kansallinen terveysindeksi.
Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää uniapneadiagnoosien yleistyminen, joka johtuu erityisesti työikäisen väestön lihavuuden kasvusta, totesi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) torstaina julkaisemassaan tiedotteessa viitaten indeksiin.
Lihavuus liittyy myös tiiviisti diabeteksen esiintyvyyteen.
Lisäksi lihavuus ja liikunnan puute ovat yhteydessä moniin muihin terveysongelmiin, ja ne voivat pitkällä aikavälillä edistää mielenterveysongelmien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä verenkiertohäiriöiden lisääntymistä.
“Lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat selvästi kasvava kansanterveysongelma. Jos emme pysty estämään lihavuuden lisääntymistä, sairastavuus ja työkyvyttömyys tulevat kasvamaan tulevaisuudessa,” sanoi Kati Sarnola, Kela:n vanhempi tutkija.
Kansallisen terveysindeksin viimeisimpien tulosten mukaan työkyvyttömyysluvut ovat laskeneet Uudenmaan väestössä, kun taas muualla Suomessa ne ovat pääasiassa kasvaneet.
Sairastavuus kuitenkin vaihtelee eri diagnoosiluokissa.
Esimerkiksi sepelvaltimotaudin esiintyvyys on vähentynyt koko Suomessa.
Työkyvyttömyystilastot osoittavat alueellista vaihtelua Suomessa. Uudellamaalla työkyvyttömyysluvut ovat laskeneet aikaisemmasta, kun taas muualla maassa ne ovat pääasiassa pysyneet samoina tai kasvaneet.
Sairauspäiväraha-aikojen erot Uudenmaan ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet vuosien 2017 ja 2024 välillä. Sairauspäiväraha-aikojen esiintyvyys on lisääntynyt edelleen alueilla, joilla sairauspoissaoloja oli jo ennestään enemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Vastaavasti sairauspoissaoloajat ovat vähentyneet alueilla, joilla sairauspoissaoloja on ollut vähemmän verrattuna muuhun Suomeen.
Alueelliset erot työkyvyttömyyseläkkeissä ovat pysyneet melko pieninä, kun taas ammatillisen kuntoutuksen alueelliset erot ovat kaventuneet.
Alueet osoittavat merkittävää vaihtelua eri diagnoosiluokkien aiheuttaman kuormituksen kehityksessä vuosien 2017 ja 2024 välillä.
Diagnoosiluokittain tarkasteltuna suurimmat alueelliset erot voidaan havaita alkoholiriippuvuuden ja mielenterveysongelmien osalta. Alueellisia eroja esiintyy paitsi sairastavuudessa myös palveluiden käytössä ja saatavuudessa.
Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Tämä voi johtua kasvavista hylkäysprosenteista mielenterveysperusteisille työkyvyttömyyseläkkeille tehdyissä hakemuksissa. Itsemurhakuolleisuus on ollut laskussa pitkään, mutta on viime vuosina pysähtynyt.
Samaan aikaan muut mielenterveysindikaattorit osoittavat kehitystä, joka herättää huolta. Mielenterveyskuormitus on lisääntynyt erityisesti työikäisten nuorten keskuudessa, itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa.
“Mielenterveys on edelleen huolenaihe Suomessa. Varhaisen hoitoon pääsyn parantaminen on tarpeen, ja mielenterveysongelmiin tulisi puuttua nopeasti, jotta ne eivät kroonistu, jos emme halua menettää kokonaisia uria,” sanoi Sarnola.
Sydän- ja verisuonitaudin esiintyvyys laskussa
Sepelvaltimotaudin ja aivoverisuonitaudin sairastavuus on laskenut jyrkästi monilla alueilla, joilla niiden esiintyvyys oli korkea vuonna 2017 sepelvaltimotaudin ja aivoverisuonitaudin indeksiin perustuen. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
Kuitenkin sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden lasku näyttää pysähtyneen Etelä-Suomessa, missä sairastavuus oli alun perin jo alhaisempi.
“Sairauksien ehkäisy on edelleen tehokkain tapa tukea terveyttä. Luotettavaa tietoa siitä, miltä terveellinen elämäntapa näyttää, on jo saatavilla, mutta tarvitaan yhteiskunnallisia kannustimia, jotka rohkaisevat väestöä tekemään terveellisiä valintoja, kuten terveyteen perustuvaa verotusta,” sanoi Suvi Parikka, THL:n tutkimusjohtaja.
Kansallinen terveysindeksi kokoaa kattavaa tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä yhteen paikkaan, mikä mahdollistaa luotettavat vertailut alueiden välillä. Indeksit tukevat päätöksentekoa hyvinvointialueilla ja auttavat tunnistamaan alueellisia tarpeita tarkemmin.
