Pixabay File Photo.
Varhaislapsuudessa koirien kanssa tekemisissä olleet lapset ovat keskimäärin terveempiä ja tarvitsevat vähemmän antibioottikuureja kuin lapset, joilla ei ole ollut tällaista kontaktia,
ilmenee tuoreesta tutkimuksesta, jonka on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
THL:n tiedotteen mukaan suojaava yhteys selittyy osittain koirien mukana tuomien mikrobien leviämisellä kodissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt koiriin liittyvät mikrobit kodissa olivat yhteydessä harvempiin hengitystieinfektioihin, vähäisempään antibioottien käyttöön ja enemmän terveitä viikkoja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Koiratalouksissa mikrobiomin runsaus ja monimuotoisuus olivat korkeampia kuin koirattomissa kodeissa, mutta nämä yleiset mikrobiomin ominaisuudet eivät olleet yhteydessä hengitystieinfektioiden esiintymiseen tai lapsen sairastavuuteen.
Tutkimus osoitti, että tietyt koiriin liittyvät mikrobit tai niiden yhdistelmät voivat selittää jopa neljänneksen koiranomistamisen suojaavasta vaikutuksesta lasten hengitystieinfektioihin, antibioottien käyttöön ja terveiden viikkojen määrään ensimmäisen elinvuoden aikana.
Koiranomistamisen suojaava vaikutus säilyi myös, kun otettiin huomioon muut tekijät, jotka tunnetaan vaikuttavan lapsuuden infektiovaaran, kuten perheen koko, asuinympäristö ja altistuminen tupakansavulle.
Lisäksi koiran mikrobiomin ohella koiranomistajaperheiden ulkoilmalähtöinen elämäntapa, jaetut vastuut koiran hoidossa sekä osittain samankaltaiset ruokailutottumukset voivat vaikuttaa kodin mikrobiomiin ja sen asukkaisiin, ja siten lapsen vastustuskyvyn kehittymiseen taudinaiheuttajia vastaan. Näitä tekijöitä ei tutkittu tässä tutkimuksessa.
“Tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että mikrobiympäristöllä varhaislapsuudessa on merkittävä rooli lapsen immuunijärjestelmän kehityksessä. On ehdotettu, että tulevaisuudessa voisi olla mahdollista muokata kodin mikrobiomia terveyttä edistävällä tavalla,” sanoi lastenlääkäri Jenni Mäki.
“Hengitystieinfektiot varhaislapsuudessa ovat merkittävä riskitekijä astmalle. Kun osa lasten hengitystieinfektioista voidaan ehkäistä koiriin liittyvien mikrobien avulla, tämä voi myös vähentää lapsen riskiä kehittää astmaa myöhemmin elämässään,” totesi päätutkija Anne Karvonen.
Tutkimukseen osallistui lähes 400 perhettä Suomesta. Noin kolmannes perheistä asui tiloilla, puolet maaseudulla ja loput kaupungeissa.
Tutkimus toteutettiin THL:n, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.
