Uudenmaan maakunnassa asuvien ulkomaalaiskielisten määrä kasvaa arviolta noin 339 500:sta noin 674 000:seen vuoteen 2045 mennessä, Helsingin kaupunki tiedotti keskiviikkona.
Kasvu keskittyy edelleen vahvasti Helsingin seudun suurimpiin kaupunkeihin.
Luvut perustuvat Uudenmaan maakunnan ulkomaalaiskielisten väestön ennusteeseen vuosille 2025–2045.
Ennuste on laadittu yhteistyössä Helsingin seudun kaupunkien ja Helsingin-Uudenmaan liiton väestöasiantuntijoiden kanssa.
Vuoden 2024 lopussa 56 prosenttia Suomen koko ulkomaalaiskielisestä väestöstä asui Uudenmaan maakunnassa.
Noin 19 prosenttia Uudenmaan väestöstä puhui ulkomaista kieltä, ja tämän osuuden arvioidaan nousevan noin 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Uudenmaan ulkomaalaiskielisten määrän arvioidaan kasvavan noin 15 000 henkilöllä vuodessa vuosina 2025–2029 ja noin 16 000 henkilöllä vuodesta 2030 alkaen.
Tämä kasvu keskittyy pääasiassa Helsingin metropolialueelle, jossa suurissa kaupungeissa asui jo vuonna 2024 noin 86 prosenttia koko Uudenmaan ulkomaalaiskielisestä väestöstä.
Ennusteen mukaan ulkomaalaiskielisten määrä vuonna 2035 on noin 191 000 Helsingissä, noin 131 000 Espoossa ja noin 116 000 Vantaalla.
Vuoteen 2045 mennessä luvut kasvavat edelleen noin 238 000:seen Helsingissä, 181 000:seen Espoossa ja 158 000:seen Vantaalla.
Ulkomaalaiskielisten väestön kasvu on nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vasta vuonna 2020 Helsingissä asui enemmän ulkomaalaiskielisiä asukkaita kuin Espoon ja Vantaan yhteensä.
Ennusteen mukaan Espoon ja Vantaan ulkomaalaiskielisten yhteismäärä ylittäisi Helsingin määrän jo vuonna 2035 lähes kolmanneksella.
Ulkomaista kieltä puhuvien ihmisten määrän odotetaan kasvavan kaikissa ikäluokissa. Suurin kasvu suhteellisena lukuna on työikäisten ja ikäihmisten keskuudessa.
Työikäisten ulkomaalaiskielisten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Samalla eläkeläisten ulkomaalaiskielisten määrän arvioidaan kasvavan lähes viisinkertaiseksi.
Ulkomaalaiskielisten väestön ikärakenne kuitenkin pysyy nuorempana kuin koko väestön ikärakenne.
Arvioiden mukaan vuonna 2045 65 vuotta täyttäneet muodostavat vain hieman yli 10 prosenttia ulkomaalaiskielisestä väestöstä, kun taas koko Uudenmaan väestössä vastaava osuus on yli kaksinkertainen Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan.
Aasian, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Neuvostoliiton jälkeisten maiden kielet pysyvät suurimpana kieliryhmänä
Vuonna 2045 koko Uudenmaan suurimmat kieliryhmät muodostuvat asukkaista, jotka puhuvat Aasian (poislukien Lähi-itä), Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä sekä venäjää ja muita Neuvostoliiton jälkeisten maiden kieliä.
Ennusteen mukaan Espoon ja Vantaan suurimmat kieliryhmät ovat samat kuin koko Uudenmaalla. Helsingissä sen sijaan ulkomaalaiskielisten asukkaiden määrä kasvaa erityisen nopeasti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan, Aasian muiden osien ja Länsi-Euroopan kielten keskuudessa.
Helsingin seudun ympäröivissä taajamissa ja muualla Uudenmaalla suurin kieliryhmä on edelleen venäjää ja muita Neuvostoliiton jälkeisten maiden kieliä puhuvia asukkaita.
Ennusteen merkittävin epävarmuustekijä on muuttoliike. Kansainvälistä muuttoliikettä vaikuttavat muun muassa maahanmuuttopolitiikka, kansainvälinen turvallisuustilanne ja työmarkkinakehitys sekä Suomen ja maailman taloudelliset olosuhteet.
Ennuste hahmottaa mahdollisen tulevaisuuden kehityslinjan nykyisten tietojen ja oletusten perusteella, mutta merkittävät muutokset muuttoliikkeen kuviossa voivat vaikuttaa merkittävästi tulevaan väestökehitykseen.
Uudenmaan ulkomaalaiskielisten väestön ennuste kuvaa väestökehitystä vuosille 2025–2046 kuuden alueen osalta: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Helsingin seudun ympäröivät taajamat ja muu Uusimaa.
Ennuste perustuu demografiseen menetelmään, jossa tulevaa väestökehitystä arvioidaan syntyvyys-, kuolleisuus- ja muuttoliikkaoletusten avulla. Julkaisu esittelee tulokset kahdeksalle kieliryhmälle ja kuvaa ennustemenetelmää ja sen keskeisiä oletuksia yksityiskohtaisesti.
