Mona-apinat (Cercopithecus mona) ovat kohteena elävien eksoottisten lemmikkien kaupalle, mikä on osa laajempaa kansainvälistä apinakauppaa, joka lisää villipopulaatioiden painetta. Kuva: Neil D’Cruze Helsingin yliopiston kautta.
Verkossa tapahtuva laiton eläinkauppa aiheuttaa merkittäviä riskejä lajeille, ekosysteemeille sekä eläinten ja yleisen terveyden kannalta, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus, jota johtaa Helsingin yliopisto.
Tutkimus osoitti, että verkkoalustat – Facebook, Instagram, TikTok ja YouTube – ruokkivat kasvavaa ja vaikeasti jäljitettävää eläinkauppaa, Helsingin yliopisto totesi tiedotteessaan perjantaina.
Apinoiden lisäksi lintuja, käärmeitä, sammakoita, orkideoita ja monia muita villieläinryhmiä kuljetetaan yhä enemmän verkkoalustojen kautta.
Laiton kauppa tapahtui avaamalla uusia mainoksia sosiaalisen median alustoilla Facebookissa, Instagramissa, TikTokissa ja YouTubessa.
Tutkimus, joka julkaistiin Nature Reviews Biodiversity -lehdessä kansainvälisen asiantuntijaryhmän toimesta, jota johtaa professori Enrico Di Minin Helsingin yliopistosta, korosti, että tuhansia eläin-, kasvi- ja sienilajeja, joista monet ovat uhanalaisia, kaupataan laittomasti verkossa globaalin kuluttajakysynnän kasvaessa.
”Verkossa tapahtuva laiton eläinkauppa leviää monilla alustoilla, mukaan lukien suosituilla sosiaalisen median alustoilla, ja se edustaa kasvavaa ja kehittyvää uhkaa biodiversiteetin suojelulle,” sanoi professori Di Minin.
”Erityisen huolestuttavaa on, että monet lajit, joita on havaittu laittomasti kaupattavan verkossa, ovat joko korkeassa uhanalaisuudessa tai niitä ei ole aiemmin pidetty uhanalaisina laittoman eläinkaupan vuoksi,” hän lisäsi.
Tekijät, kuten alhainen riskinäkökulma, heikko sääntely ja verkkoalustojen tarjoama anonymiteetti, myötävaikuttavat kukoistavaan laittomaan kauppaan.
”Tämä katsaus valottaa kiireellistä tarvetta koordinoiduille, monitasoisille strategioille taistella verkossa tapahtuvaa laitonta eläinkauppaa vastaan,” sanoi tohtori Annette Hübschle, yksi kirjoittajista Kapkaupungin yliopistosta.
”Näiden strategioiden tulisi paitsi vahvistaa lajien suojelua myös parantaa sääntely- ja teknologisia valmiuksia, sitouttaa paikalliset yhteisöt merkityksellisesti ja edistää koko yhteiskunnan lähestymistapaa suojelussa,” hän lisäsi.
Tutkimus paljasti, että verkossa tapahtuvan kaupan vaikutukset korostuvat verkkoalustojen anonymiteetin vuoksi, mikä mahdollistaa toimintojen nopeuden ja laajuuden, jota perinteiset kauppareitit eivät voi saavuttaa.
”Negatiiviset vaikutukset eläinten hyvinvointiin ja biodiversiteettiin heijastavat perinteisen offline-laittomien eläinkauppojen vaikutuksia, mutta verkkoalustojen ulottuvuus ja nopeus suurentavat näitä haittoja,” sanoi tohtori Neil D’Cruze, toinen kirjoittaja Manchester Metropolitan Universitystä.
”Verkossa tapahtuva laiton eläinkauppa toimii monimutkaisissa, hajautetuissa verkoissa, jotka ylittävät kansalliset rajat, laajentuen ja joissakin tapauksissa korvaten perinteisiä salakuljetusreittejä,” hän lisäsi.
Katsaus tunnisti myös merkittäviä tietopuutteita, jotka koskevat verkossa tapahtuvan eläinkaupan laajuutta, mikä osoittaa, että kuluttajakäyttäytymisen paremman ymmärtämisen ja kysynnän vähentämisen tarve vaatii kiireellistä huomiota.
”Verkossa tapahtuvan laittoman eläinkaupan käsittely on monimutkaista, mutta ei ylivoimaista. Se vaatii yhteistyötä eri sektoreiden välillä ja kattavia politiikkakehyksiä, jotka tunnustavat eläinkaupan verkkodimension,” professori Di Minin sanoi.
Lue alkuperäinen julkaisu täältä.
