Kokoomuksen kansanedustajat tyrmäävät vihreiden poliitikkojen esityksen, jonka mukaan hoivamaksuissa huomioitaisiin henkilön tulojen ohella henkilön varallisuus.
Kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr) ja kaupunginvaltuutettu Suvi Pulkkisen (vihr) mallissa hyvinvointialue voisi periä osan hoivakustannuksista myöhemmin esimerkiksi kuolinpesästä.
Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan koko elämänsä säästänyttä ei pidä rangaista vielä kuoleman jälkeenkin.
– Monelle puolueelle verojen kiristäminen näyttää olevan ratkaisu lähes kaikkeen, mutta vihreille sekään ei näköjään riitä. Nyt laskua halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin, Sarkomaa äimistelee tiedotteessaan.
Pia Kauman (kok) mukaan vihreät on taas ikäihmisen kukkarolla, ja nyt vieläpä sen jälkeen, kun ihminen on kuollut.
– Kuolinpesien omaisuutta ei saa sosialisoida! Kauma alleviivaa X:ssä.
Sari Sarkomaan (kok) mukaan hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että ensin maksat veroja koko työurasi, sitten eläkkeestäsi, sen jälkeen suuren osan tuloistasi hoivamaksuina ja lopuksi yhteiskunta lähettää laskun kuolinpesällesi. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Jarmo Lindberg (kok) ihmettelee X:ssä, ”teemmekö elämäntyömme valtiolle”.
– Aikanaan valtiolle kaikki verot työstään ja omaisuudestaan maksaneiden puolustuskyvyttömien vanhusten hoivamaksuista viedään valtiolle vielä jäljelle jäänyt omaisuuskin. Missä tässä on oikeudenmukaisuus?
Timo Heinonen (kok) kirjoittaa X:ssä, että ei ole epäselvää, mikä on Suomen vasemmistolaisin puolue.
– Kyllä ne vihreät keksivät ja kehtaavat.
Harjanne ja Pulkkinen hahmottelevat, että malli, jossa merkittävä varallisuus huomioitaisiin ympärivuorokautisen hoivan rahoituksessa, voisi tuottaa julkiseen talouteen jopa puolen miljardin euron lisätulon.
– Kaikkein varakkaimpien osalta julkinen sektori voisi periä osan hoivan kustannuksista heidän varallisuudestaan, Pulkkinen tiivistää tiedotteessa.
Tiedotteessa viitataan siihen, että yli 65-vuotiaat omistavat merkittävän osan kotitalouksien nettovarallisuudesta.
Harjanne ja Pulkkinen mainitsevat, että varallisuus on usein sitoutunut velattomiin asuntoihin, kesämökkeihin, sijoitusasuntoihin, rahastoihin ja osakesäästöihin.
Harjanne ja Pulkkinen esittävät varallisuuden huomiointiin niin sanottua lykkäysmallia, jollainen on käytössä Iso-Britanniassa.
Lykkäysmalli kannustaisi realisoimaan omaisuutta, mutta ei pakottaisi siihen, vaan hoivakustannusten maksua voisi myös lykätä, Harjanne ja Pulkkinen visioivat.
Mallissa olisi korkeat suojaosat, joiden alle jäävää varallisuutta ei huomioitaisi. Maksuille asetettaisiin myös katto.
– Jos emme uskalla uudistaa hoivan rahoitusta, vaihtoehdot ovat käytännössä heikompi hoiva, korkeampi työn verotus tai kasvava velka, Pulkkinen näkee.
Harjanteen ja Pulkkisen mukaan keskustelu liittyy myös sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.
– Nuoremmat sukupolvet kohtaavat korkeita asumiskustannuksia, velkaantumista ja kasvavaa veropainetta samaan aikaan, kun suuri osa kansallisesta varallisuudesta on vanhemmissa ikäluokissa.
