Sdp:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että pääministeri Petteri Orpon olisi pitänyt jäävätä itsensä Valmet Automotiven pelastamisesta päätettäessä.
Ojala-Niemelän mukaan Orpon saama vaalirahoitus Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiöiltä voi luoda sellaisen kuvan, että vaalirahoituksella saa kokoomuksessa vastinetta.
Hallitus päätti elokuussa 2025 Uudenkaupungin autotehtaan pelastamisesta 120 miljoonan euron rahoitusjärjestelyllä, joka suojasi myös Kokkilan omistuksia.
Orpon esteellisyydestä on tehty kanteluita oikeuskanslerille, mutta ratkaisujen aikataulua ei ole kerrottu.
Orpo on itse katsonut, ettei hän ollut esteellinen asiasta päätettäessä.
Sdp:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että pääministeri Petteri Orpon (kok) olisi pitänyt jäävätä itsensä, kun hallitus päätti Valmet Automotiven pelastamisesta viime syksynä.
– Vaalirahoitus ei itsessään tee jääviksi, mutta olisin varovaisuusperiaatteen nojalla jäävännyt itseni hänen asemassaan, perustuslakivaliokunnassa istuva Ojala-Niemelä sanoo IS:lle.
– Nimenomaan sen nojalla, että tästä voi syntyä sellainen kuva, että annetulla vaalirahoituksella saa kokoomuksessa vastinetta, Ojala-Niemelä lisää.
Orpon rooli Valmet Automotiven rahoitusjärjestelyssä on noussut esiin Garden Helsinki -hanketta koskeneen keskustelun myötä.
Valmet Automotive pelastettiin laajalla rahoitusjärjestelyllä viime syksynä. Valmet Automotiven emoyhtiö teki viime vuonna 9,6 miljoonaa tappiota, vaikka konsernin liiketulos kääntyi 10,4 miljoonaa euroa voitolliseksi. Kuva tehtaan parkkipaikalta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Ojala-Niemelän mielestä Orpon olisi pitänyt jäävätä itsensä, koska hän on saanut vaalirahoitusta Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiöiltä.
Orpo sai vuoden 2025 kuntavaaleissa 3000 euron vaalituen Kokkilan sijoitusyhtiöltä Afortukselta.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Kokkilan toinen sijoitusyhtiö Pontos tuki Orpoa 1000 eurolla.
Hallitus teki viime elokuun lopussa päätöksen Uudenkaupungin autotehtaan pelastamisesta.
Kiinalainen CATL myi runsaan 20 prosentin osuutensa valtiolle ja Pontokselle.
Hallituksen räätälöimä 120 miljoonan rahoitusjärjestely oli suojaamassa myös Kokkilan perheyhtiön omistuksia Valmet Automotivessa.
Ennen hallituksen pelastusoperaatiota Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos omisti Valmet Automotivesta 34,4 prosenttia.
Pontos jäi operaation jälkeenkin Valmet Automotiven merkittäväksi vähemmistöomistajaksi 21 prosentin omistusosuudella.
Valtion omistusosuudeksi Valmet Automotivesta tuli 79 prosenttia.
Ilpo Kokkila on SRV-yhtiöiden pääomistaja ja vuorineuvos. Kuva: Kimmo Penttinen
SRV-yhtiöiden pääomistaja Kokkila tunnetaan myös kokoomuksen merkittävänä rahoittajana.
Kokkila on rahoittanut Iltalehden mukaan henkilökohtaisesti sekä yhtiöidensä kautta kokoomusta ja sen ehdokkaita vähintään 123 200 eurolla vuoden 2011 jälkeen.
Kokkila on kiistänyt Helsingin Sanomille vaikuttaneensa hallituksen Valmet Automotive -operaatioon kulisseissa.
Orpo sanoi heinäkuussa eduskunnan Garden-keskustelussa, että hänellä ja hallituksella oli Valmet Automotivea pelastettaessa mielessä ainoastaan valtion, veronmaksajien ja työntekijöiden etu.
– Sen lisäksi arvioin itse, että en ole esteellinen sen päätöksenteon yhteydessä. On erikoista, jos te kyseenalaistatte tämän päätöksen. Se on todella erikoista, Orpo toisteli.
– Siinä oli kyse siitä, että tuhannet työpaikat olivat vaakalaudalla välittömästi, jos siellä olisi tullut konkurssi, Orpo totesi.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli pääministeri Petteri Orpon (kok) johdolla Valmet Automotivea koskevaa 120 miljoonan rahoitusratkaisua kokouksessaan 29. elokuuta 2025. Valtiosta tuli päätöksen myötä Valmet Automotiven enemmistöomistaja. Kuva: Janne Aaltonen
Rahoitusratkaisun myötä Valmet Automotive laajensi liiketoimintaansa myös puolustusteollisuuteen.
Ojala-Niemelän mukaan Valmet Automotiven pelastamisen taustalla on voinut olla painavia taloudellisia ja puolustusteollisuutta koskevia intressejä, mutta ratkaisu on silti voinut olla juridisesti ongelmallinen.
Ojala-Niemelä pitää Valmet Automotive -päätöstä juridisesti Garden Helsinkiä ”kinkkisempänä”, vaikka asia eteni normaalia virkavalmistelua pitkin, toisin kuin Garden-päätös.
– Nimenomaan esteellisyyskysymyksen osalta. Uskon, että (Orpolle) moitteet tulisivat herkästi perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jos asia sinne asti etenisi.
– En ihmettelisi, jos tämä edelleen nousisi esille syksyn käynnistyessä, vielä ei penkaistu laarin pohjia tässä asiassa.
Ojala-Niemelä toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 2021–2023. Tällä hetkellä Ojala-Niemelä toimii tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana. Kuva: Lassi Rinne
Ojala-Niemelän mukaan tapaus rinnastuu jossakin määrin ex-pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tapaukseen.
Perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2011, että Vanhanen rikkoi virkavelvollisuuttaan, kun hän oli ollut päättämässä hallituksessa RAY:n miljoonaluokan avustuksista Nuorisosäätiölle, joka oli tukenut Vanhasta vuoden 2006 presidentinvaaleissa yli 23 000 eurolla.
Vanhasen menettelyä ei pidetty kuitenkaan törkeän huolimattomana, eikä kynnys syytteen nostamiselle ylittynyt.
VanhaS-ASIA asia eteni perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, kun silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka teki valiokunnalle ilmoituksen Vanhasen virkatoimen tutkimiseksi.
Orpon mahdollisesta esteellisyydestä Valmet Automotive -asiassa on tehty useampia kanteluita oikeuskanslerille.
Oikeuskanslerinviraston viestinnän tiedottajan Krista Kukkasen mukaan kanteluratkaisua valmisteleva esittelijä ei tässä vaiheessa arvioi, koska kanteluihin on odotettavissa ratkaisuja.
