Kuva: Michael Erichsen / Bildbyrån / MVPhotos
Torstaina alkoi eurooppalaisen jääkiekon häpeätarha, jääkiekon mestarien liiga CHL.
Huomasiko kukaan?
Hallitseva Suomen mestari Tappara aloitti CHL-taipaleensa kotiottelulla tshekkiläistä Libereciä vastaan. Ottelu pelattiin vanhassa Hakametsän jäähallissa, ei Nokia-areenassa.
Nokia-areena on tällä hetkellä varattu lentopallon EM-kisojen vuoksi, mutta ilman sitäkin tapahtumaa Tappara olisi pelannut CHL-ottelun Hakametsässä. Siellä pelaamisen kulut ovat merkittävästi vähäisemmät kuin uudessa monitoimiareenassa.
Näin Tappara ja Ilves ovat CHL:ssä toimineet aiemminkin.
Se kertoo siitä, millainen ongelma CHL on.
Tampere on suomalaisen jääkiekon mekka. Ilves, Tappara, TBK, TaPa ja KooVee ovat voittaneet yhteensä 39 Suomen mestaruutta.
Silti edes Tampereella CHL ei kiinnosta kuin harvoja ja valittuja tosifaneja.
Mikä mättää?
Sarjalla on ongelmia. Sen vertaaminen jalkapallon Mestarien liigaan on hölmöä, koska toista on pelattu eri nimillä vuosikymmeniä ja toista viritelty reilun vuosikymmenen ajan.
Lisäksi jalkapallo on globaali laji, jossa jokaiselle Mestarien liigan ottelulle on aivan erilainen potentiaalinen katsojamäärä kuin jollekin SaiPan ottelulle.
Iso osa CHL:n ongelmista lähtee siihen osallistuvista seuroista.
Seurat itse loivat heti alussa negatiivisen kierteen. Valmentajat puhuivat CHL-peleistä liigaan valmistavina peleinä, koska niitä pelattiin aiemmin harjoituskauden aikana. Myös kannattajille jäi kuva harjoituspeleistä.
Sarjassa pitää edetä todella pitkälle, jotta saisi palkintorahoja niin paljon, että pääsee taloudellisesti plussan puolelle. Etenkin jos vieraspelejä arvotaan paikkoihin, jonne oli vaikea matkustaa.
Tappara suhtautuu tähän pelaajien kehityksenä. Tamperelaisseura näkee, että erilaisten joukkueiden kohtaaminen aiheuttaa pelaajissa ärsykkeitä, jotka kehittävät heitä.
Toisenlaiseen näkemykseen ovat päätyneet esimerkiksi KooKoo ja SaiPa, jotka yrittivät venkoilla itsensä ulos tämän kauden sarjasta.
Liiga esti sen, koska asiasta on mustaa valkoisella. Liigan linja oli kerrankin oikea. Jokainen seura tietää, että CHL:ssä pitää pelata jos menestyy. Toinen vaihtoehto on olla menestymättä. Ei voi kaapia mansikkakakusta pelkkiä mansikoita.
Todellisuudessa vika ei ole pelkästään seuroissa vaan koko sarjassa. Ja sen perusrakenteessa.
CHL perustettiin aiempien epäonnistuneiden yritysten pohjalle. Tämä tapahtui ilman venäläisiä ja ilman venäläisrahoja, vaikka elettiin aikaa jolloin ruplasäkin moraalia ei kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nyt.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF oli vahvasti projektissa mukana. Osa sarjan ensi vuosien työntekijöistä oli lähtöisin IIHF:stä.
CHL ampui itseään jalkaan, kun se teki pitkäaikaisen markkinointi– ja lisensointisopimuksen sveitsiläisen Infrontin kanssa.
Infront taas on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä IIHF:n kanssa. Infront myy muun muassa miesten MM-kisojen tv-oikeudet ja kansainväliset sponsorisopimukset.
Infrontin ja CHL:n välistä yhteistyötä oli kulisseissa vahvasti lobbaamassa liiton silloinen puheenjohtaja, sveitsiläinen hammaslääkäri Rene Fasel.
Rene Fasel johti kansainvälistä jääkiekkoliittoa vuodesta 1994 vuoteen 2021 asti. Kuva: Aamulehti
Lähteiden mukaan Fasel argumentoi tuolloin, että Infrontilla on pitkä kokemus jääkiekosta ja hyvät näytöt MM-kisojen tuotteistamisesta.
Vuonna 2009 sveitsiläinen Neue Zurcher Zeitung -lehti julkaisi selvityksen, jonka mukaan Fasel olisi saanut Infrontilta lahjuksia yli 600 000 euron edestä.
Fasel kiisti asian ja IIHF palkkasi konsulttiyhtiön tutkimaan asiaa. Tutkimuksen sisältö salattiin, mutta lopputulos oli, ettei mitään väärää löytynyt. Selvityksessä myös todettiin, etteivät sen tekijät ole viranomaisia eikä heillä ollut pääsyä kaikkiin tietoihin.
Fasel veljeili jo puheenjohtaja-aikanaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
IIHF:n tehtävät jätettyään hän muutti Venäjälle ja omistaa siellä nyt omenamehua tuottavan firman. Fasel sai vuonna 2023 myös Venäjän kansalaisuuden.
Mestarien liiga on ollut tv-urheilun ilmaisämpäri.
CHL:lle Infrontin sopimus ei ole ollut kovin hedelmällinen.
Sen omistajien enemmistö, eli eurooppalaiset sarjat ja suurseurat, eivät ole olleet tyytyväisiä sveitsiläisyhtiön panokseen.
Osallistujien näkökulmasta Infront ei ole ymmärtänyt kansallisia eroja jääkiekkokulttuureissa eikä myöskään sitä, ettei pelejä voi markkinoida samalla tavalla joka maassa.
Yhtenä esimerkkinä taustakeskusteluissa on mainittu Tapparan pelihousut. Infront teki sopimuksen varustevalmistajan kanssa, joka toimitti kaikille muun muassa pelihousut. He eivät suostuneet tekemään oransseja housuja, joten Tappara joutui pelaamaan sinisissä.
Historiastaan ylpeän tamperelaisseuran kannattajille se oli pyhäinhäväistys.
Seurat ja kansalliset sarjat eivät myöskään ole katsoneet hyvällä sitä, miten paljon painoarvoa sarja on saanut Infrontin portfoliossa. Sarja on ollut osastoa ynnämuut.
Sen vuoksi esimerkiksi CHL:n televisiointioikeuksia on myyty osana maastohiihtopaketteja. Tv-kanaville on myyty suksilajien oikeuksia ja ”kaupan päälle” on saanut CHL:n. Mestarien liiga on ollut tv-urheilun ilmaisämpäri.
Infrontin ja CHL:n välinen sopimus on katkolla tämän kauden jälkeen.
Sveitsiläisillä on halu pitää kiinni tuotteesta, mistä kielii se, että palkintorahoja nostettiin täksi kaudeksi.
CHL:n omistajat uskovat, että jonkun toisen toimijan kanssa sarjalle voisi saada enemmän näkyvyyttä, suurempia palkintorahoja ja sitä kautta myös isompaa kiinnostusta.
Kukaan ei kuvittele, että muutos tapahtuisi hetkessä tai että CHL:stä tulisi heti rahasampo, mutta toisenlaisella konseptilla ja toisenlaisella panostuksella sarjasta voisi saada nykyistä houkuttelevamman tuotteen, joka voisi olla myös tulonlähde menestyville seuroille.
Tämän kauden jälkeen nähdään, onko CHL:llä tulevaisuutta vai onko koko sarja syytä kuopata.
