Jääkiekon Liigan ottelut starttaavat jo syyskuun alussa. Kuvassa Kanada-malja. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen pitää Liigan superkautta mahdollisuutena.
Kesäinen sää suosi tiistaina Helsinkiä, mutta jääkiekon Liigan perinteisessä kaudenavaustilaisuudessa useat pukumiehet hikoilivat.
Ottelut alkavat ennätyksellisen aikaisin, jo syyskuun alussa. Rahantekokone käy pitkälle kevääseen, kun 23. maaliskuuta päättyvän runkosarjan jälkeen pudotuspelit täyttävät kalenteria toukokuulle asti. Suomen mestari on selvillä ennen toukokuun puolivälissä alkavia MM-kilpailuja.
Pidentynyt kausi lisää kuluja, mutta tuo myös mahdollisuuksia tulojen hankkimiseen. Vaikka yleisön houkutteleminen hallien uumeniin jo varhain syksyllä voi olla haastavaa, SM-liiga Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen on toiveikas.
– Näkökulmaa on pohdittu. Runkosarja alkaa noin kymmenen päivää aikaisemmin kuin aikaisemmin. Se voi olla samaan aikaan paljon tai vähän, mutta toisaalta näkökulma, jonka olen kuullut harjoituspeleistä. Jo siellä pelataan täyttä runkosarjaa. Tunnetta on, ja yleisö on löytänyt paikalle monilla paikkakunnilla, Pulkkinen kertoi STT:lle.
Kulut kasvussa
Kiinnostus ei jää kiinni panoksista, kun suomalaisessa jääkiekossa on käynnissä suuri muutos. Vuoden päästä Liigan alaisuudessa pelataan A- ja B-sarjoja. Pelko putoamisesta pakottaa osan seuroista tekemään suuria taloudellisia investointeja.
Liiga ilmoitti maanantaina verkkosivuillaan, että joukkueiden kokonaiskulut ovat kasvaneet ennen viime kautta ilmoitettuihin lukuihin verrattuna keskimäärin reilulla seitsemällä prosentilla.
Kulukärkenä on hallitseva Suomen mestari Tappara lähes 17 miljoonan kokonaiskuluilla. Ilveksen kuluarvio on noin 15 miljoonaa ja HIFK:n liki kolmetoista. Pienimmillä varoilla yrittävät tulla toimeen Jukurit noin kuudella miljoonalla, Sport vajaalla seitsemällä ja Kiekko-Espoo runsaalla seitsemällä miljoonalla. Luvut perustuvat joukkueiden Liigalle ilmoittamiin jääkiekkotoimintaa hallinnoivien yhtiöiden taloustietoihin.
Pelaajabudjeteissa kärjessä ovat HIFK neljällä miljoonalla, Kärpät lähes samalla summalla ja sarjanousija Jokerit noin 3,7 miljoonalla. Jukurit, HPK ja viime kauden hopeajoukkue KooKoo yrittävät selviytyä noin kahdella miljoonalla kukin.
Tarkan euron KooKoo
KooKoo on tullut tunnetuksi siitä, että resursseista otetaan irti kaikki mahdollinen ja ilmaiset asiat hoidetaan paremmin kuin monilla muilla paikkakunnilla.
Jos budjetit määrittelisivät sarjasijoitukset, KooKoo olisi putoamisvaarassa, mutta kapteeni Miska Siikonen näkee superkauden hienona mahdollisuutena.
– Itselleni urheiluromantikkona lähtökohta ja mitä seuraan on, kuka voittaa mestaruuden, kuka putoaa ja kuka nousee, Siikonen toteaa.
Pelattavaa riittää molemmissa päissä sarjataulukkoa, ja se on Siikosen mukaan tervetullutta.
– Näen tämän positiivisena. Emme ole miettineet uhkakuvia, vaan näemme mahdollisuuksia.
Siikonen kertoi vilkaisseensa budjettitietoja. KooKoo ei käytä rahaa tuhlaillen, vaikka viime kauden hopeajoukkueella voisi olla siihen jo varaa. Siikonen mainitsee toimitusjohtaja Sakari Välimaan olevan edelleen tarkan euron mies.
– Kun seuralla on tietty identiteetti, on hyvä, että siitä pidetään kiinni. Urheilu on keskiössä, ja asiat tapahtuvat kaukalossa. Hyvä budjetti antaa pelimerkkejä, mutta Kouvolassa urheilujohto on onnistunut hankkimaan hyvällä hinnalla eteenpäin meneviä pelaajia, Siikonen kehuu.
Silta uuteen
Myös liigapomo Pulkkinen näkee superkauden mahdollisuutena, mutta myöntää kilpavarustelun olevan todellista.
– Ymmärrän hyvin, että budjetit ovat kasvaneet. Panokset ovat kovat. Joka ikinen seitsemästätoista seurasta haluaa pysyä pääsarjassa. Kolme joutuu jättämään paikkansa pääsarjassa, mutta Liigasta nämä eivät häviä, Pulkkinen muistuttaa.
– Toivon, etteivät panostukset ole olleet ylimitoitettuja. Tai jos niihin liittyy riskejä, varmasti on mietitty, miten tilanne korjataan. Tietyllä tavalla huolestuttaa, koska haluamme pitkässä juoksussa, että kaikki seurat pystyvät tekemään kannattavaa liiketoimintaa.
Pulkkisen mukaan superkausi on silta uuteen, jossa Liiga jakautuu A- ja B-sarjoihin. Alemmalle tasolle haetaan täytettä Mestiksestä.
Mutta entä yleisö ja sen kiinnostus historiallisen pitkään kauteen?
– Jos sää on suotuisa ja laituria ehtii vielä korjata, Pulkkinen pohtii.
Silloin halleissa voi olla alkusyksystä vielä tyhjää, virkkeen voisi täydentää.
– Täytyy muistaa, että olemme monikanavaisessa ympäristössä. Liigan seuraaja saattaa tehdä valinnan, että menenpäs mökille ja seuraan telkkarista.
Nykyisin seuraaminen onnistuu vaikka mökkilaiturilla.
– Parastahan se on paikan päällä.
