Ilkka Herolan mukaan yhdistetyn lajilla on vahvat perusteet säilyttää asemansa olympiaohjelmassa. Jussi Pohjavirta
Kansainvälisen olympiakomitean hallitus käsittelee tiistaina vuoden 2030 talviolympialaisten lajiohjelmaa. Yhdistetyn tulevaisuudesta on keskusteltu pitkään, ja päätös on merkittävä lajiväelle.
– Odotan päätöstä innokkaasti. En osaa ennakoida, mitä on tulossa. Lähinnä toivon, että pitkä vatulointi päättyisi ja päätös saataisiin aikaiseksi. Tämä on hyvin poliittinen päätös, eikä minulla, kuten varmasti muillakaan, ole mitään ennakkotietoa lopputuloksesta, Kuopiossa asuva yhdistetyn huippunimi Ilkka Herola kommentoi tiistaina Vuohelle.
Olympialaisten merkitys yhdistetylle on suuri, mutta Herola ei usko mahdollisen olympiastatuksen menettämisen mullistavan lajin arkea heti. Hänen mukaansa suurimmat kysymykset liittyvät pidemmän aikavälin rahoitukseen ja lajin tulevaisuuteen.
– Ehkä akuutteja vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Olemme käytännössä jo jonkin aikaa toimineet sen skenaarion mukaan, että olympiastatus ei ole itsestäänselvyys. Lyhyellä aikavälillä arki ei muuttuisi juuri lainkaan. Harjoittelu jatkuu, ja edessä ovat seuraavat MM-kisat ja maailmancupit kuten ennenkin.
– Arvioisin, että 90 prosenttia toiminnasta pysyisi ennallaan. Isompi kysymys on se, miten päätös vaikuttaisi pidemmällä aikavälillä esimerkiksi julkiseen rahoitukseen ja sitä kautta koko lajin tulevaisuuteen.
Peräti puolet Suomen mitalisaaliista tuli Milano-Cortinan talviolympialaisista yhdistetystä. Mitalit saatiin Eero Hirvosen normaalimäen pronssista, Ilkka Herolan suurmäen pronssista sekä kaksikon parisprintin hopeasta.
Siilinjärven Ponnistuksen Minja Korhonen on yksi suomalaisen yhdistetyn suurista tulevaisuuden nimistä. Juha Peurala
Herolan mielestä lajilla on vahvat perusteet säilyttää paikkansa olympiaohjelmassa niin historiansa, infrastruktuurinsa kuin yleisönsäkin vuoksi.
– Yhdistetty on ollut mukana talviolympialaisissa alusta alkaen, ja se on yksi talviurheilun perinteisistä juurilajeista. Lisäksi käytämme samaa infrastruktuuria kuin mäkihyppy ja maastohiihto, mikä tuo mukanaan merkittäviä synergiaetuja. Myös lajin asema on Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa edelleen vahva. Näkisin, että perinteellä pitäisi olla arvoa, kun olympiaohjelmaa rakennetaan.
Yksi keskustelluista vaihtoehdoista on naisten yhdistetyn pääsy olympiaohjelmaan. Puijon Hiihtoseuraa edustavan Herolan mukaan tämä olisi merkittävä edistysaskel paitsi yhdistetylle myös urheilun tasa-arvolle laajemmin.
– Se olisi lajille todella tärkeä edistysaskel. On hienoa, että naiset ovat päässeet lajissa mukaan kansainväliselle huipulle näin nopealla aikataululla. Koko lajin kannalta olisi merkittävä virstanpylväs, jos naiset pääsisivät myös olympialaisiin.
– Riippumatta siitä, miten tässä päätöksessä käy, eri sukupuolten tasapuolista asemaa edistetään koko ajan muissakin kilpailuissa. Naisten nostaminen lajin sisällä samalle tasolle miesten kanssa on ollut erittäin tärkeä tavoite, jota on edistetty määrätietoisesti ja jota tullaan edistämään myös jatkossa.
Ilkka Herola (vas.) ja Eero Hirvonen ovat olleet Suomen yhdistetyn maajoukkueen keskeisiä voimia viime vuosina. Kaksikko voitti helmikuisissa talviolympialaisissa muun muassa parisprintin hopeaa. Roni Rekomaa
