Pixabay File Photo.
Kotihoidossa kohdistetaan palveluita yhä enemmän niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat paljon apua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) äskettäin julkaisema tilastotieto.
Hyvinvointialueiden välillä on selkeitä eroja siinä, kuinka monelle ikäihmiselle tarjotaan kotihoidon palveluita, kuinka paljon kotihoidon palveluita tuotetaan ja miten hoito toteutetaan, THL totesi tiedotteessaan keskiviikkona.
Vuonna 2025 säännöllistä kotihoidon palvelua sai 13 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista eli 88 000 asiakasta.
Kansallisen politiikan mukaan ikäihmisten hoitoa tulee tarjota ensisijaisesti kotihoidon muodossa.
Erot kotihoidon saaneiden ikäihmisten osuudessa ovat suurempia vanhemmissa ikäluokissa. Vuonna 2025 hyvinvointialueesta riippuen säännöllistä kotihoidon palvelua sai 23–40 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä ja 38–70 prosenttia 95 vuotta täyttäneistä.
Jotkin alueet tarjoavat pienen määrän käyntejä suurelle asiakasjoukolle (Pohjois-Pohjanmaa), kun taas toiset tarjoavat suuren määrän käyntejä pienemmälle ryhmälle (Keski-Uusimaa). Etelä-Karjalassa sekä kotihoidon kattavuus että suurta kotihoidon palvelua saavien asiakkaiden osuus ovat korkeita.
Kotihoidon käynnin keskipituus vaihteli alueittain 18–25 minuutin välillä.
“Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas, joka saa esimerkiksi kolme käyntiä päivässä alueella, jossa käynnit ovat pidempiä, saa vastaavan yhden täyden käynnin verran enemmän hoitoaikaa päivässä. Kuukaudessa tämä tarkoittaa 11 tuntia enemmän hoitoaikaa. Näyttää siltä, että joillakin alueilla kotihoidossa on siirrytty lyhyisiin käynteihin, mikä lisää käyntien määrää,” sanoi THL:n suunnittelupäällikkö Emma Tolonen.
“Asuinpaikalla on vaikutusta siihen, kuinka helppoa kotihoidon saaminen on ja kuinka paljon apua asiakkaalle voidaan tarjota. Tasalaatuisuuden tavoitetta ei saavuteta. On tärkeää pysäyttää tämä eroavuus nyt. Tiedämme, että kotihoidon tarve jatkaa kasvuaan, samoin kuin suuren kotihoidon tarve. Monilla alueilla kotihoidon tuotannon osalta tarvitaan nopeita korjaustoimenpiteitä, jotta palveluita voidaan lisätä asiakkaan palvelutarpeen kasvaessa,” sanoi THL:n erikoislääkäri Sari Kehusmaa.
Yhä suurempi osa asiakkaista tarvitsee kotihoidon palveluita useamman kerran päivässä. Vuonna 2025 säännöllisen kotihoidon asiakkaista yli puolet (60 %) sai keskimäärin vähintään yhden käynnin päivässä ja 41 prosenttia sai vähintään kaksi käyntiä. Vuonna 2014 vastaavat osuudet olivat 44 prosenttia ja 28 prosenttia.
Vaikka suuren kotihoidon asiakkaat muodostavat 41 prosentin osuuden säännöllisen kotihoidon asiakkaista, he saavat 74 prosenttia kaikista käynneistä.
Ikäihmisten kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarvetta arvioitaessa käytetyn Resident Assessment Instrument (RAI) -arvioiden mukaan asiakkaiden avuntarve on kasvanut vuodesta 2023 lähtien ja kognitiivisesta toimintakyvystä heikentyneiden asiakkaiden osuus on kasvanut. Kotihoidon asiakkaista 44 prosentilla on dementadiagnoosi.
“Ne, jotka pääsevät palveluiden piiriin, ovat kokonaan huonommassa kunnossa kuin ennen, ja ihmiset asuvat kotona pidempään yhä suuremman avuntarpeen kanssa. Tämä asettaa lisävaatimuksia palveluiden järjestelyille ja laajuudelle, jotta asiakkaat saavat heidän tarpeisiinsa riittäviä palveluita,” sanoi THL:n tutkimusjohtaja Johanna Edgren.
Kotihoidon sisällössä on myös alueellisia eroja.
RAI-arviointitietojen mukaan esimerkiksi kattava lääkehoitokatselmus puuttui 9–34 prosentilta asiakkaista alueesta riippuen ja 5–14 prosenttia asiakkaista sai apua kuntoutus- ja muilta erikoishenkilöstöltä. Myös hätähoitokäyntien tiheys vaihteli alueittain melkoisesti.
“Asiakaskokoon liittyvien erojen lisäksi alueellinen vaihtelu voidaan olettaa heijastavan alueellisia eroja ammattilaisten ja työyhteisöjen työtapojen välillä,” Edgren sanoi.
